Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Terve! -podcastin neljännessä jaksossa kuulemme Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajan Seppo Rannan ajatuksia ja kokemuksia vaikuttavuudesta.
Terveydenhuolto on ollut Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin (KHSHP) johtajan Seppo Rannan kiinnostuksen kohteena jo kouluajoista. Vaikka kiinnostusta löytyi myös teknillisiin aloihin, Ranta valitsi opiskella lääketiedettä. Nykyäänkin teknologian rajapintojen yhdistäminen lääketieteeseen kiinnostaa Rantaa, joka on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran niin valtion valvontaviranomaisella terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa (nyk. Valvira) kuin liiketoimintajohtajana ohjelmistotoimittajan palveluksessa ennen siirtymistään Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin – ensin johtajaylilääkäriksi ja sitten sairaanhoitopiirin johtajaksi.
Vaikuttavuuteen Ranta tutustui jo opiskeluaikoina, sillä se on lääketieteessä keskeinen mitta: lääketiede tavoittelee vaikutuksia, eli hyvää potilaalle. Porterin value-based healthcare -ajattelussa potilaan näkökulma nousee voimakkaasti esille, mikä on Rannan mielestä keskeistä vaikuttavuudessa. Hänen ajatuksensa vaikuttavuudesta ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa syventymällä aiheeseen monipuolisesti lukemalla, osallistumalla kongresseihin ja keskustelemalla vaikuttavuutta tutkineiden kanssa. Kun Kanta-Hämeessä alettiin pohtia aktiivisesti, miten vaikuttavuutta pitäisi mitata ja kehittää, he tutustuivat Ruotsissa paikallisiin hankkeisiin, mm. Karolinska Institutetiin ja heidän tapaansa organisoitua vaikuttavuuden ympärille.
Sairaala on olemassa, jotta se tuottaa positiivisia vaikutuksia eli terveyttä. Vaikuttavuutta kehittämällä kehitetään myös taloutta. Kun Kanta-Hämeessä aloitettiin vaikuttavuuden parissa, Ranta toimi johtajaylilääkärin tehtävissä. HUS:n kautta he saivat yhteyden Ruotsiin Sveus-hankkeeseen. Kun KHSHP:n johto oli tutustunut Ruotsin kokemukseen ja mm. siihen, miten datasta voitaisiin mitata vaikuttavuutta, piirijohtaja Hannu Juvonen totesi Rannalle: ”Just do it!” eli ryhdytään tekemään. Ranta näkeekin tärkeäksi, että vaikuttavuus on toisaalta osa strategiaa ja toisaalta taas innostusta ja osa toimeenpanoa. Se on tapa toteuttaa strategiaa ja tehdä uusia peliliikkeitä.
Hanke käynnistyi Kanta-Hämeessä keskusteluilla, voitaisiinko Ruotsin tapaa tuoda Suomeen. Aluksi ei ollut edes varmuutta siitä, onko tarvittavaa lähtötietoa olemassa, joten ensin tehtiin pilottihankkeet, joissa otettiin Ruotsissa valmiiksi kehitetyt mittarit käyttöön. Pilotti onnistui nopeasti ja potilastietojärjestelmässä alkoi kertyä tietoa. Miten tätä tietoa sitten hyödynnetään johtamisessa? Ranta siteeraa Macchiavellin Ruhtinasta: ”Ei ole vaikeampaa ja vaarallisempaa asiaa kuin luoda asioille uusi järjestys.” Kanta-Hämeessä lähdettiin liikkeelle siitä, miten kehittää vaikuttavuutta kaikissa prosesseissaan – ja sillä tiellä ollaan yhä. Niin johtamisjärjestelmää kuin mittauspuolta laajennetaan jatkuvasti. Valtavia investointeja tai ihmeellisiä järjestelmiä ei tarvita, vaan tärkeintä Rannan mielestä on se, että on valmis ajattelemaan uudella tavalla.
Vaikuttavuutta mitataan sairauskohtaisesti, esimerkiksi synnyttäneiden ja aivoinfarktin sairastaneiden kohdalla mittarit ovat hyvin erilaisia. Aivohalvauspotilailla voidaan mm. mitata, kuinka moni on elossa, kuinka moni on palannut kotiinsa, millainen liikuntakyky on, kuinka paljon hoitopäiviä ja muita resursseja on käytetty. Synnytyksessä taas voidaan mm. mitata verenvuodon määrää ja repeämiä synnytyksen yhteydessä. Tarvitaan niin lääketieteellisen laadun mittareita kuin resurssien käyttöön liittyviä mittareita sekä sellaisia mittareita, jotka kuvaavat sairastuneiden populaatiota, kuten komorbiditeetti, sivudiagnoosit ja ikä, jotta aines voidaan vakioida. Järjestelmä tuottaa sitten tähän aineistoon vakioidut tulokset.
Kanta-Hämeessä on juuri käynnistymässä vaikuttavuuden laajentumishanke, jossa otetaan ICHOM-standardin mukainen kysymyssetti käyttöön. Asiakas pystyy jatkossa kirjautumaan kotisivujen kautta antamaan palautetta siitä, miten hän kokee vointinsa. Aluksi lähdettiin liikkeelle ammattilaisen keräämistä tiedoista, mutta laajentuminen potilaan kokemuksiin on Rannan mielestä hyvä ja tärkeä lisä.
Ranta näkee, että johtajalla pitää olla tietoa organisaation eri tasoilla mutta ennen kaikkea sitä pitää olla myös ammattilaisella, joka osallistuu tiedon keräämiseen. Lisäksi vaikuttavuustieto pitää olla avointa myös potilaille ja kansalaisille. Kanta-Hämeessä on onnistuttu avaamaan monia asioita kotisivuilla, mutta vaikuttavuustiedon esittäminen ei ole yksinkertaista, ja Ranta pohtiikin, mikä olisi paras tapa esittää julkisesti, mikä on KHSHP:n vaikuttavuus.
Ranta kannustaa myös kokemusten ja vaikuttavuustietojen vertailuun sairaaloiden välillä, vaikka dataa ei kerätä joka paikassa samalla tavalla ja se ei ole 100 % vertailukelpoista. On tärkeää lähteä liikkeelle (”Just do it.”), vaikkei ole täydellistä tietoa, sillä matkan varrella voidaan aina parantaa. Esimerkkinä vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä johtamisessa Ranta kertoo, että KHSHP:ssä kirurgisten infektioiden hoito nousi esiin vaikuttavuusmittarien kautta. Siellä oli mittarien mukaan selvästi enemmän infektioita kuin muualla. Tämän perusteella korjattiin ja muutettiin asioita ammattilaisten johdolla, esimerkiksi rintasyöpäleikkauksiin lisättiin antibioottiprofylaksia.
Toisessa tapauksessa gynekologit kiinnittivät huomiota siihen, miksi synnyttäjät ovat KHSHP:ssä keskimäärin yhden päivän pidempään sairaalassa kuin Ruotsissa. Tämän seurauksena lähdettiin leanaamaan prosessia niin, että hoitopaikkoja tarvitaan vähemmän ja tilalle tarjotaan neuvolan kautta avopalveluita, esimerkiksi imettämisen tukeen. Kun volyymit ovat isoja, prosessien muutoksilla voi olla iso vaikuttavuus järjestelmätasolla. Ennen kaikkea potilaan näkökulma on tärkein, ja tavoite on aina, että hoidon laatu paranee ja ihminen voi paremmin. Toisaalta parhaat tulokset tuottava hoito on usein myös taloudellisesti tehokkain.
Vaikeinta vaikuttavuustiedolla johtamisessa on Rannan mielestä muutoksen aikaansaaminen, niin että siitä tulee systemaattinen toimintatapa kautta linjan. Pitää luoda hoitoprosessi, jota voidaan mitata, ja kun saadaan tuloksia ja huomataan kehityskohteita, voidaan palata prosessiin: Mitä pitää muuttaa, jotta saamme haluamiamme tuloksia? Osa yksiköistä on tarttunut muutokseen innokkaasta ja hyödyntänyt vaikuttavuustieto, kun taas toisaalla ei välttämättä ole heti ymmärretty, miten vaikuttavuustietoa voisi hyödyntää muutoksiin omassa yksikössä.
Ranta näkee, että vaikuttavuus vaatii johtamiselta ymmärrystä ja kokonaisvaltaisempaa suuntaa. Välisuoritteiden määrä, talous eikä tuottavuus voi tällöin olla keskiössä vaan tärkeimmäksi nousee ihmiselle tuotettu hyöty ja taloudellista performanssia peilataan siihen. Asiakas- ja potilaskeskeinen ajattelu on kaikkein tärkeintä, ja siihen pitääkin kiinnittää huomiota eikä keskityttyä vain sairaalan sisäiseen tekemiseen.
Alkuun vaikuttavuudessa Rannan mielestä pääsee parhaiten ottamalla ”just do it” -asenteen. Hän suosittelee ottamaan yhteyttä sellaisiin tahoihin tai ihmisiin, joilla on kokemusta vaikuttavuudesta. Kontaktien kautta pääsee usein eteenpäin, sillä pyörää ei kannata keksiä uudestaan. Toinen puoli on tiedonhankkiminen – uteliaisuutta tarvitaan.
Upeaksi tulevaisuudeksi Ranta määrittää sen, että mittaisimme laajasti ja riittävän yhdenmukaisilla työkaluilla vaikuttavuutta. Mukaan tarvitaan kaikki palveluntuottajista järjestäjiin ja ohjaaviin tahoihin: kaikkien tulisi aktiivisesti edistää parhaita käytäntöjä koko maassa. Meidän pitäisi kehittää parhaita vaikuttavuuden käytäntöjä ja rakentaa kansallinen johtamismalli, jotta saadaan parasta mahdollista hoitoa asiakkaille.
Lisäksi Ranta pitää tärkeänä, että vaikuttavuus-benchmarkingia tehtäisiin myös kansainvälisesti eikä ainoastaan Suomen sisällä. Muutoin ei pystytä pääsemään tarpeeksi isoihin volyymeihin, joilla saisimme perspektiiviä kasvatettua. Esimerkiksi KHSHP on ollut mukana kansainvälisessä vertailussa Ruotsin ja Ranskan kanssa, jolloin tietomassa on ollut satakertainen. Tällöin on mahdollisuus oppia ymmärtämään ilmiötä paremmin. Yksi tavoite Kanta-Hämeessä onkin juuri oppiminen. Vaikka kokeilut eivät aina onnistu, niistä oppiminen on itsessään jo arvokasta.
Lopuksi Ranta korostaa, että tärkeintä on tuottaa ihmisille parempaa elämää. Meidän pitää Suomessa jatkuvasti kehittyä, jotta voimme tarjota yhtä hyvää hoitoa kuin muualla, sillä potilaalla on oikeus parhaaseen hoitoon. Potilas ensin – siitä se motivaatio syntyy, kiteyttää Ranta.
Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?
Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulevissa jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.
Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts ja RadioPublic. Ensimmäinen jakso ilmestyy 28.4. ja sen jälkeen uusi jakso ilmestyy viikoittain keskiviikkona. Terve ja tervetuloa mukaan!
Lue lisää Terve! -podcastista.
Kuuntele myös aiemmat jaksot:
- Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
- Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
- Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen