Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Terve! -podcastin vieraana Kaisla Lahdensuo

Uutisia

12.5.2021

Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Terve! -podcastin kolmannessa jaksossa kuulemme psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkärin, Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Kaisla Lahdensuon ajatuksia ja kokemuksia vaikuttavuudesta.

Kaisla Lahdensuo tutustui vaikuttavuuteen alun perin kahta reittiä: jo lääketieteen opiskelijana hän työskenteli kesätöissä Kansanterveyslaitoksella (nyk. THL) mittareiden ja aineiston rakennuksen sekä lomakkeiden suunnittelun parissa, ja toisaalta hänellä on lääkärinpätevyyden lisäksi toinen tutkinto kehitysmaatutkimuksesta. Kehitysmaatutkimuksen opintojen pariin Lahdensuo päätyi, koska kiinnostus aiheeseen heräsi jo lapsuudessa perheen asuessa kehitysmaissa. Opinnoissa korostettiin, että hanketta suunnitellessa ja interventioiden vaikuttavuuden mittaamisessa on lähdettävä aina liikkeelle siitä, että kysytään kentältä ensin, haluavatko ihmiset ylipäänsä muutosta ja miltä onnistuminen heidän silmissään näyttäisi. Tätä oppia Lahdensuo seuraa yhä työssään.

Vaikuttavuus on Lahdensuolle innostava teema, johon kipinä syttyy erityisesti keskusteluissa ammattilaisten kanssa. Vaikuttavuus on tullut hänelle tutuksi monipuolisesti työuran aikana – mm.  edellisessä tehtävässään Mehiläisen kehittämisylilääkärinä hän oli rakentamassa kliinisiä laatumittareita, joista osa on vaikuttavuusmittareita. Mittareiden rakentamisessa tärkeitä olivat niin ammattilaisten kirjaukset kuin potilailta kerättävä tieto.

Inspiraatio vaikuttavuuden seuraamiseen ja mittaamiseen kasvoi myös HUS:ssa, jossa Lahdensuo toimi vuosia psykiatrian ylilääkärinä. HUS:ssa tehtiin paljon perustavanlaatuista kehittämistyötä ja vaikuttavuutta alettiin seurata oman toiminnan lisäksi terapeuteilta ostetussa lyhytterapiassa. Tämän rakentaminen oli Lahdensuon mielestä valtava onnistuminen.

Uudenlaiseen vaikuttavuustietoon perustuvan kulttuurin luominen on laaja kokonaisuus, ja lähtökohtana on avoimuus ja suoruus: Mitä ollaan tekemässä ja miksi? Mitä dataa julkaistaan, milloin ja miksi? Lahdensuun mielestä on tärkeää edetä vaiheittain. Esimerkkinä hän kertoo Mehiläisen Laatukennon, joka sisältää julkisia mittareita liittyen laatuun, hoidon saatavuuteen ja potilasturvallisuuteen. Ensin valittuja mittareita julkaistiin vain liiketoiminta-alueen sisällä, sen jälkeen ne julkaistiin sisäisesti koko Mehiläiselle ja pian oltiinkin jo valmiita näyttämään mittarit julkisesti. Lahdensuo näkee, että vaikuttavuusmittareiden tuominen julki vaatii rohkeutta, sillä ne paljastavat, ettei oma toiminta ole täydellisiä vaan siinä pyritään koko ajan parempaan. Julkistamalla mittareita voidaan myös oppia muilta.

Lahdensuolta kysytään usein, miksi vaikuttavuus on tärkeää yksityisen puolen toimijalle. Hän kuitenkin hämmästelee koko kysymystä, sillä hänestä on itsestään selvää, että yksityisen pitää tehdä mahdollisimman vaikuttavaa työtä, pystyä mittaamaan sitä ja julkaisemaan tulokset. Asiakkaat ja potilaat sekä heidän omaisensa odottavat läpinäkyvyyttä. Myös ammattilaiset ovat oppineet pyytämään palautetta, sillä he haluavat kehittyä työssään. Jos ei tiedä, mitä potilaalle tapahtuu, kun hän lähtee vastaanotolta, toimintaa ei voida myöskään parantaa. Lahdensuon mielestä koko sote-toimialalle on hyväksi, että kerrotaan avoimesti laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Lahdensuo näkeekin, että vaikuttavuuskulttuurin ympärille voidaan rakentaa potilasturvallisuuden mittaamista ja kehittämistä.

Vaikuttavuuden kannalta on Lahdensuon mukaan oleellista tarkastella asiakkaan kokonaistilannetta, esimerkiksi työterveydessä on suhteellisen kattava näkymä tähän. Siellä avainkysymys on, miten työkykyä pystytään ylläpitämään ja tukemaan. Mehiläisellä on useita terveyskeskusulkoistuksia, joissa on hyvä näkymä kohdeväestö terveydentilaan. Myös Länsi-Pohjan laajassa alueulkoistuksessa, joka koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa, tiedetään kattavasti, miten alueen väestö voi. Toisaalta Lahdensuo näkee, että vaikuttavuutta on tärkeää edistää ja mitata myös silloin kun käytössä on suppeampaa tietoa, esimerkiksi kirurgisissa toimenpiteissä, joissa Mehiläisessä seurataan yli vuoden potilaan terveyttä ja elämänlaatua, mm. kivun kokemuksia ja haavainfektioita. Myös tupakointistatusta kysytään kaikilta leikkaukseen tulevilta, sillä tupakoinnilla on merkitystä mm. haavan paranemiseen. Potilaille myös tarjotaan digivalmennusta tupakoinnin lopetuksen tueksi.

Lahdensuon kokemuksensa mukaan potilaat useimmiten haluavat osallistua tiedon tuottamiseen. Suomessa ymmärretään hyvin, että tietoa tarvitaan potilailta, jotta terveydenhuoltoa voidaan kehittää. Tiedon keräys on tehtävä helpoksi mobiililaitteilla – tietoturvasta kuitenkaan tinkimättä. Toki potilaan motivaatio vastata kyselyihin on yleensä korkeimmillaan, kun paraneminen on vielä kesken ja vuoden päästä innostus on jo laskenut, jolloin saattaa tulla tarve soittaa potilaan perään.

Potilastietojärjestelmä on päätietolähde vaikuttavuustiedolle. Sieltä löytyy tieto mm. lääkemääräyksistä, BMI:stä ja tupakointistatuksesta – ylipäänsä siellä on asiat rakeenteellisesti kirjattuna. Yksityisen ja julkisen tiivistä yhteistyötä tarvitaan vaikuttavuusdatan käyttöön saamiseksi ulkoistuksissa, jossa käytössä on kunnan potilastietojärjestelmä. Lahdensuolle vaikuttavuuden edistämisessä ketteryys ja etenemisvauhti ovat merkittäviä. Isossa talossa onkin mahdollista kokeilla asioita rohkeasti yksittäisessä yksikössä, mitä Lahdensuo pitää hyvänä tapana jalkauttaa uusia käytäntöjä.

Vaikuttavuusmittareita voi seurata osittain kansainvälisesti, esimerkiksi leikkaushaavojen infektioprosentit leikkaussalissa. Toinen trendi on ennen toimenpidettä, sen aikana ja jälkeen käytettävät tarkistuslistat, joista voidaan seurata, kuinka laajasti ne ovat käytössä. Esimerkkinä mittarista Lahdensuo kertoo, että Mehiläisessä seurataan pkv-lääkkeiden määräämistä: kuinka isolla osalla käynneistä näitä lääkkeitä (esim. unilääkkeet ja rauhoittavat) on määrätty? Psykiatreilla luku on asiaankuuluvasti korkeampi kuin työterveyslääkäreillä ja yleislääkäreillä. Datan jalkauttaminen onkin sitä, että kun yksittäisen lääkärin tai psykiatrin luku poikkeaa viiteryhmästä, tarve keskustelulle vastuulääkärin kanssa syntyy. Keskustelussa taustalta voi löytyä pätevä peruste, kuten erikoistuminen kipupotilaiden hoitoon, mutta kyseessä saattaa olla myös tarve lisäkoulutukselle ja käytäntöjen yhtenäistämiselle talon sisällä.

Lopuksi Lahdensuo palaa vielä alkuperäiseen ajatukseensa potilaiden ja omaisten osallistamisesta jo mittareiden valinnasta lähtien. Heiltä pitäisi heti aluksi selvittää, mitä he haluavat tietää ja millä tavalla he näkevät, että hoito olisi vaikuttavaa?

Tulevaisuuden visiona hän toivoo, että ammattilasten kesken löytyy yhteinen kieli ja ymmärrys siitä, että vaikuttavuus on kaikkien sote-ammattilaisten tavoite. Ammattilaiselle merkityksellistä on loppupeleissä se, että saa tehdä työtään niin hyvin, että asiakkaat ja potilaat voivat hyvin.

Kuuntele kolmas jakso.

Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?

Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulevissa jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.

Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts ja RadioPublic. Ensimmäinen jakso ilmestyy 28.4. ja sen jälkeen uusi jakso ilmestyy viikoittain keskiviikkona. Terve ja tervetuloa mukaan!

Lue lisää Terve! -podcastista.

Kuuntele myös ensimmäinen jakso, jossa STM:n Kari Hakari jakaa ajatuksiaan vaikuttavuudesta kansallisesta ja järjestäjän näkökulmasta, sekä toinen jakso, jossa HY:n Paulus Torkki kertoo vaikuttavuuden kansainvälisistä esimerkeistä ja verkostoista.