Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Entä mitä se tarkoittaa järjestäjän näkökulmasta? Miten vaikuttavuus liittyy tulevaan sote-uudistukseen? Terve! -podcastin ensimmäisessä jaksossa kuulemme STM:n osastopäällikön ja sote-ryhmän puheenjohtajan Kari Hakarin ajatuksia vaikuttavuudesta.
Kari Hakari on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikön ja sote-ryhmän puheenjohtaja. Hänen taustansa on kuntapuolella, jossa hän toimi parikymmentä vuotta Tampereen kaupungilla niin sotessa kuin muillakin toimialoilla kehittämistehtävissä. Viime sote-uudistusta Hakari valmisteli Pirkanmaalla ja sittemmin valtionvarainministeriössä (VM), josta hän siirtyi STM:ään tekemään meneillään olevaa sote-uudistusta. Hakarilla on laaja näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon kenttään niin kansallisesti kuin järjestäjän ja palveluntuotannon näkökulmasta.
Vaikuttavuuden pariin Hakari päätyi n. 15 vuotta sitten, kun Tampereella pohdittiin palveluiden järjestämistä ja palveluntuotannon ohjausta. Innostuksen lähteenä vaikuttavuuden maailmaan toimivat kansainväliset esimerkit, kuten value-based healthcare Yhdysvalloissa ja outcomes-based healthcare Isossa-Britanniassa, joita Hakari alkoi opiskella.
Tärkeä oivallus vaikuttavuuden maailmaan tutustuessa oli se, ettei vaikuttavuusperusteisuudesta saa tehdä liian vaikeaa: kaikkia mittareita ei tarvitse olla heti valmiina. Esimerkiksi Tampereella lähdettiin pohtimaan, miten palvelut voidaan järjestää asiakaslähtöisesti. Tässä Hakaria kiehtoi Englannista NHS:n esimerkki, jossa segmentoitiin asiakkaita ja hyödynnettiin myös niin yksityisiä kuin kolmannen sektorin palveluita. Hänestä oli erityisen innostavaa, että sektorirajat voitiin murtaa ja ylittää asiakkaan hyväksi. Oli hyvä pohtia kokonaisuutta asiakkaan kannalta, esimerkiksi mitä, jos liikunta tuottaakin hänelle parempaa terveyttä kuin lääkäripalvelut?
Iso hanke Tampereella oli ensimmäinen ikäihmisten palvelut koko kaupungin tasolla kokoava Kotitori-malli, joka otettiin käyttöön jo yli kymmenen vuotta sitten. Kotitorissa palveluintegraattorille asetettiin vaikuttavuustavoitteet. Tuore esimerkki on Tesoman hyvinvointialianssi, jossa yhteistyötä tehdään niin yksityisen sektorin, kaupungin palveluiden ja kolmannen sektorin välillä. Malli ei keskity vain sote-palveluihin vaan mukana on myös työllisyyspalvelut. Vaikuttavuustavoitteet ovat ensisijaisia: kaupunki on tehnyt pitkän sopimuksen, jossa palkkioon sisältyy perusosan lisäksi merkittävä osa vaikuttavuudesta. Hyviä malleja ja esimerkkejä löytyy ympäri Suomen.
Haasteena hyvien vaikuttavuusperusteisten mallien leviämiselle Hakari näkee integraation. Jos halutaan yhdenmukaisia ja yhdenvertaisia palveluita, tarvitaan väline, joka sitoo integraation yhteen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen saman katon alle ei tarkoita vielä integraatiota – pelkkä rakenne ei riitä. Kaiken on lähdettävä asiakkaasta/asukkaasta ja siitä, millainen tarve hänellä on. Miten palvelun pitää voida vastata siihen? On ajateltava ja mitattava vaikuttavuutta – ei vain sairauden näkökulmasta vaan esimerkiksi ikäihmisellä kotona pärjäämisen näkökulmasta. Nyt kuitenkin mitataan vain lääkärikäyntejä. Hakari näkee, että lopputulosta pitäisi mitata välisuoritteiden sijaan.
Tarve ja mahdollisuus viedä vaikuttavuutta eteenpäin kansallisesti ja auttaa alueita sisältyy myös sote-uudistukseen. Hakari näkee, että uudistus luo edellytykset alueellisille kokeiluille ja tarjoaa rungon kansalliselle tekemiselle. Hyvinvointialueita on rajattu määrä ja valtion avustuksen myötä tulee ohjausprosessi. Hyvinvointialueita pystytään toivottavasti tulevaisuudessa ohjaamaan vaikuttavuusmittareilla. Puhtaasti toimenpiteiden määrän mittaamisen sijaan voitaisiin mitata, miten asukkaat voivat. Vaikuttavuusmittareilla nähtäisiin, miten eri asiakasryhmien vaikuttavuustavoitteet, mm. hyvinvointi ja kotona pärjääminen, voidaan saavuttaa.
Oleellista Hakarin mielestä on löytää yhteinen ymmärrys ja käsitteistö. Tarvitaan hyvä kokeiluja ja malleja, joissa uskalletaan ylittää raja-aitoja. Tällaisia kokeiluja tehdään jo nyt eri puolilla Suomea, ja kokemuksia kuntayhtymäpohjaisista integraatiomaleista on olemassa.
Uudelta järjestäjältä Hakari odottaa paljon ja hän painottaa, että ratkaisut tehdään alueilla. Usein toimintatapa on vielä tuotantolähtöinen, mutta vahva järjestäjän rooli hyvinvointialueella mahdollistaa toiminnan rakentamisen alusta alkaen asiakaslähtöisesti ja saman tien sosiaali- ja terveyspalveluiden rajat ylittäen. Monituottajamalli ja hankinnan kehittäminen pitäisi tehdä vaikuttavuusperusteiseksi.
STM voi Hakarin mukaan tukea alueita muutoksessa monella tapaa – ennen kaikkea rahoittamalla kehityshankkeita valtionavustuksella. Monia kehityshankkeita onkin alueilla jo menossa ja tulevia hakuja on tulossa mm. tulevaisuuden sote-keskukseen. Toinen merkittävä tuki alueille on STM:n laatima kehikko ja tiekartta edellytyksistä, joilla vaikuttavuutta voi edistää. Kolmas asia on vaikuttavuustieto ja sen määrittely ja kerääminen.
Kentällä on paljon toimijoita, ja Hakarin mielestä kaikki pitäisi ottaa mukaan. Sote-uudistus korostaa nykyistä hallinnon roolia ja julkishallinnon rooli palveluiden järjestämisessä onkin keskeinen, mutta tuotantoon pitää ottaa mukaan myös yksityissektoria. Vaikuttavuusperustainen hankinta ei tule pelkästään sillä, että järjestäjä sanelee mittarit, vaan palveluntuottajan on oltava mukana jo kehitystyössä. Myös kolmas sektori, esim. potilasjärjestöt, on kansalaisyhteiskunnassa merkittävä taho. Hyvänä esimerkkinä Hakari kertoo sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoketjun parantamiseksi tehdystä työstä Tampereella Sydänsairaalassa: kehityshankkeessa osallistettiin niin laitteiden toimittajat kuin potilasjärjestöt ja rikottiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajoja vaikuttavuuden mittaamisessa ja saavuttamisessa.
Hyvinvointialueista huolimatta Hakari näkee, että kuntien rooli säilyy jatkossakin tärkeänä, sillä asukkaat asuvat edelleen kunnissa, jotka tarjoavat heille palveluita, kuten liikenne, liikunta ja kulttuuri. Kunnissa nimenomaan edistetään hyvinvointia
Vaikuttavuuden innostava tulevaisuudenkuva on Hakarin mielestä sellainen, jossa aidosti lähdetään rakentamaan asiakaslähtöistä palvelua, ylitetään sektorirajat sekä tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Asiakas on yhteinen liima. Kun tuloksia päästään mittaamaan, päästään käsiksi vaikuttavuuteen.
Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?
Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulevissa jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.
Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts ja RadioPublic. Ensimmäinen jakso ilmestyy 28.4. ja sen jälkeen uusi jakso ilmestyy viikoittain keskiviikkona. Terve ja tervetuloa mukaan!