Lasten ja nuorten hyvinvointi ja toimivat palvelut ovat merkittävä yhteiskunnallinen tekijä, jonka vaikutukset nähdään sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Myös yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta on keskeistä – mutta millä keinoilla parhaiden käytäntöjen leviäminen ja hoidon toimivuus ympäri Suomen voidaan varmistaa?
Suomessa vertaiskehittämistä on tehty jo kymmenen vuotta niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa, ikääntyneiden palveluissa ja suun terveydenhuollossa. Vuonna 2020 vertaiskehittämistä pilotoitiin niin ikään sosiaalipalveluissa lasten ja perheiden palveluiden osalta, mikä osoittaa, että työkalua voidaan hyödyntää koko sote-kentällä. Avainasemassa on löytää oikeat mittarit ja tunnistaa osallistuvien organisaatioiden sisällä hyviä käytäntöjä ja kehitysalueita.
Vertaiskehittämisen keskeisestä osa-alueesta, benchmarkingista, organisaatio saa pitkäaikaisia tuloksia toiminnastaan ja sen kehityksestä päätöksenteon tueksi. Lisäksi se mahdollistaa tuloksien vertailun muiden vastaavien organisaatioiden kanssa, esimerkiksi laadun, kustannusten, tuottavuuden ja resurssien osalta. Organisaatio pääsee myös jakamaan kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjä muiden alan toimijoiden, kuten sairaaloiden ja kuntien, kesken.
Tänä vuonna lasten ja perheiden käyttämiin sote-palveluihin pureudutaan uudesta näkökulmasta, kun lastentautien vertaiskehittämisen pilotti käynnistyi maaliskuussa neljän sairaalan kanssa; mukana pilotissa olivat Soite, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta ja Kymsote. Tuloksia saatiin syyskuussa.
“Oppiminen ja tiedon jakaminen on vertaiskehittämisessä keskeistä. Haluamme verrata omaa toimintaamme muiden toimintaan ja tunnistaa missä asioissa toimitaan eri alueiden välillä samalla tavalla ja missä eri tavalla. Pyrkimyksenä on siis pitää silmät avoinna, että ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, oppia muilta ja mahdollisuuksien mukaan myös muuttaa omaa toimintaa, jos tarvetta on.”, kertoo Satakunnan keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Samuli Ylitalo
Pilotissa lasten somaattisen erikoissairaanhoidon toimintaa vertaillaan kvantitatiivisten analyysien kautta ja pyritään sekä tunnistamaan hyviä käytäntöjä osallistujien välillä että löytämään kullekin osallistujalle ne osa-alueet, joita kehittämällä se pystyy nostamaan toimintansa tasoa. Yhteisen tulosten läpikäynnin kautta osallistujat pääsevät myös tuulettamaan omia ajatuksiaan, saamaan vertaistukea organisaationsa johtamiseen ja ennen kaikkea katselemaan oman yksikkönsä toimintaa muutaman askeleen etäämmältä.
Osallistuvilla sairaaloilla on keskeinen rooli vertaiskehittämisyhteisön luomisessa ja sen toiminnan käynnistämisessä. Vertailun näkökulmat on muodostettu yhdessä osallistujien kanssa, ja ammattilaisilla on myös tulosten tulkinnassa keskeinen rooli. Avoin keskustelu tuo vertaistukea ja auttaa omien näkökulmien päivittämisessä – kaikilla on varmasti jotain opittavaa toisiltaan! Vertaiskehittäminen ei lopu pilottiin, vaan tarkoituksena on jatkaa sitä ja luotsata suuntaa yhdessä osallistujien kanssa. Osallistujat pääsevät valitsemaan mihin keskeisiin teemoihin halutaan sukeltaa syvälle, esimerkiksi tietyn potilasryhmän yksityiskohtaisen analyysin muodossa.
“Jo pilottia suunniteltaessa on meille NHG:llä hahmottunut, miten sirpaloitunutta lasten erikoissairaanhoito onkaan monessa sairaalassa, kun lapsia hoidetaan useiden eri toimintayksiköiden ja toimialueiden alla. Tähän meillä on onneksi hyvät mahdollisuudet päästä kiinni ennen kaikkea keräämämme yksityiskohtaisen vertailutiedon sekä palvelukentän ymmärryksemme avulla. Näin pystymme löytämään yhtenäisen vertailupohjan kaikille mukana oleville sairaaloille huolimatta palveluiden järjestämisen tavasta. Analyysien tulkinnassa on oleellista keskittyä niihin näkökulmiin, joihin osallistujat pystyvät itse vaikuttamaan. Näin yhteiset keskustelut inspiroivat parhaiten toiminnan kehittämiseen”, kertoo NHG:n vertaiskehittämispalveluiden kehityspäällikkö Anna Torvinen.
Lisätietoja lastentautien vertaiskehittämisestä antaa tuotepäällikkö Mia Hautala, mia.hautala@nhg.fi, p. 050 5354 737