Referenssit

Nordic Healthcare Groupilla ja sen tytäryhtiöillä on Pohjoismaiden laaja-alaisin ja syvällisin osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluista sekä toimialan substanssin että menetelmien näkökulmasta.

Kokemuksemme kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon koko kirjon monimutkaisista sosiaalipalveluista erikoissairaanhoitoon ja niitä sivuaviin kokonaisuuksiin kuten hyvinvointipalveluihin. Tuemme julkisella sektorilla kuntia ja maakuntia myös muissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.

Projektissa suunniteltiin ja toimeenpantiin Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilun kannustinpalkkiomalli. Mallin tavoitteena oli ohjata avopalveluiden tuottajia toimimaan asiakkaiden ja hoitoketjujen näkökulmasta optimaalisella tavalla sekä tukea panostuksia ennaltaehkäisyyn.

Projektissa laskettiin ensin kunta-, ikäryhmä ja palvelutarvepohjaiset kapitaatiot, jotka kannustavat haasteellisten väestöryhmien hoitamiseen ja aktivointiin. Tämän jälkeen rakennettiin kannustinpalkkiomalli, jossa mitataan palvelun laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ns. triple aim -mallin mukaisesti.

Malli otettiin käyttöön valinnanvapauskokeilussa ja sen todettiin ohjaavan tuottajia oikeaan suuntaan. Malli myös kannustaa tuottajia jatkuvaan kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

Kemissä vastasimme jatkuvan raportoinnin haasteisiin yhdistämällä talous- ja toimintatiedot kaupungin tavoitteita tukeviksi mittareiksi. Loimme kaupungille visuaalisen raportointityökalun, josta keskeisimmät tunnusluvut voi helposti tarkistaa.

Toiminnan ja talouden tiedot yhdistettiin Maisema-palvelun avulla. Tilinpäätöksen yhteydessä kerättävien toimintatietojen perusteella tehdään vuosittain seuraavan vuoden talousarvion laatimista tukeva kuntavertailuanalyysi.

Maisema-palvelun avulla yhdistetyt talous- ja toimintatiedot raportoidaan visuaalisella Dasboard-alustalla. Lisäksi Kemi saa vuosittain kaikki kunnan palvelut kattavan kuntavertailuanalyysin, jota voi täydentää erilaisilla kohdennetuilla selvityksillä esimerkiksi henkilöstöstä ja palveluverkosta.

Keski-Uudenmaan kunnat muodostivat sote-kuntayhtymän järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan, myöhemmin kuntayhtymälle siirretään myös palveluiden tuotanto. Autoimme kuntayhtymän ICT-valmistelua laatimaan tiekartan kuntayhtymän tietohallinnon järjestämiseen, tietojärjestelmäkokonaisuuden haltuunottoon ja palvelutuotannon muutosten tukemiseen.

Tiekartta laadittiin yhdessä kuntayhtymän ICT-valmisteluryhmän kanssa. Projektin aikana haastateltiin palveluntuotannon valmisteluryhmien vetäjiä, kansallisten hankkeiden ja maakuntavalmistelun henkilöitä ja vedettiin havainnot ja valmistelu yhteen ja keskusteltiin laajan foorumin toimesta.

Yhteistyön tuloksena kuntayhtymällä oli aiempaa parempi käsitys kuntayhtymän perustamiseen liittyvistä tietohallinnon ja tietojärjestelmien muutostarpeista sekä palveluntuotannon ICT-tarpeista ja näihin liittyvästä priorisoinnista ja aikataulutuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin syövän aiheuttamien kustannusten ja hoitotulosten kehitystä Suomessa 2009–2014. Tutkimuksen rahoitti Syöpäsäätiö.

Syövän kustannuksiin sisällytettiin hoitoon liittyneet kustannukset erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kokonaiskustannus sisälsi myös yksityisten ja säätiöiden tuottamat osastojaksot, seulonnan kustannukset sekä Kelan maksamat lääkekorvaukset, kuntoutuspalvelut, kuntoutus- ja sairauspäivärahat sekä eläkkeet sekä matkakulut.

Syövän kustannukset ovat kasvaneet hitaammin kuin aiemmissa tutkimuksissa ennustettiin. Kustannukset ovat kasvaneet eniten erikoissairaanhoidon avohoidossa ja Kelan korvaamissa lääkkeissä. Kustannukset olivat laskeneet erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidossa ja työkyvyttömyyseläkkeissä. Tutkimuksesta julkaistiin kaksi artikkelia Acta Oncologica Scandinavicassa*.

Tutkimusprojektissa kehitettiin ennakoivan analytiikan algoritmi, joka ennustaa kotihoidon asiakkaiden siirtymisen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen 6-12 kk etukäteen.

Algoritmi hyödyntää RAI-järjestelmän mittareita, jotka kuvaavat kotihoidon asiakkaan toimintakykyä ja terveydentilaa. Sadoista yksittäisistä RAI-muuttujista tunnistettiin koneoppimisen menetelmillä ne muuttujat, jotka yhdessä ennustavat parhaiten ympärivuorokautiseen palveluasumiseen siirtymistä.

Algoritmi todettiin tarkaksi* ja se integroitiin osaksi RAI-järjestelmää. Algoritmin tuottama tieto auttaa kotihoitoa suunnittelemaan ja kohdentamaan palveluita niitä eniten tarvitseville. Kohdennetuilla palveluilla on mahdollista auttaa ikäihmisiä asumaan kotona turvallisesti pidempään ja pitää heidät kotihoidon piirissä.

Linkki RAIsoft-uutiseen

Toimeksiantaja oli Pohjoismaissa toimiva rakennusalan konserni, jolle Suomen terveyden- ja sosiaalihuollon sektori on merkittävä liiketoimintasegmentti. Autoimme asiakasta ymmärtämään Sote-uudistuksen aiheuttamia muutoksia toimialaan ja ennakoimaan uudistuksen vaikutusta sille relevanteissa rakennusalan segmenteissä.

NHG analysoi terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden rakentamismarkkinaa Suomessa ja muodosti segmenttikohtaisen kuvan markkinan koosta, kilpailutilanteesta, dynamiikasta ja keskeisistä muutosajureista. Kattavan tilastoanalyysin ja asiantuntijahaastattelujen perusteella luotiin ennuste markkinan kehityksestä.

Projektissa asiakkaalle muodostettiin faktapohjainen kuva terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden rakentamisen markkinoiden kehityksestä ja Sote-muutoksen vaikutuksesta. Niiden perusteella asiakas pystyi ennakoimaan tulevia muutoksia ja priorisoimaan tulevia kehityshankkeitaan.

Mittaristo koostuu kymmenestä päämittarista, joiden avulla organisaatiot pystyvät seuraamaan palveluiden vaikuttavuuden kehittymistä organisaatio-, yksikkö- sekä henkilötasolla. Jatkuvassa palvelussa on mukana toistakymmentä organisaatiota sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Palvelu kattaa jo noin puolet Suomen väestöstä.

Mittaristo on kehitetty yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa ja sitä kehitetään organisaatioiden kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistuessa. Tiedonkeruu tapahtuu automatisoidusti ja pitkittäisaineistoihin pohjautuvat mittarit päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Mittaristo auttaa organisaatioita arvioimaan kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja seuraamaan laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Lisäksi ammattilaiset saavat tärkeää ja ajantasaista tietoa omista onnistumisistaan esimerkiksi kehityskeskusteluiden yhteydessä.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) toteutetaan noin 10 miljoonaa tukipalvelusuoritetta vuodessa. Sairaaloissa henkilökunta tilaa tukipalveluita usein paperilla ja eri tuottajien kehittämillä tilausjärjestelmillä, mikä ei kiireisessä sairaalaympäristössä ole tarkoituksenmukaista.

Kaufmann suunnitteli ja toimitti Taysille Paketti-nimisen mobiilisovelluksen, jonka avulla tilaukset voidaan toteuttaa yhdellä sovelluksella. Tukihenkilöstön aikaa vapautuu, kun sairaanhoitajat hoitavat rutiinitilaukset paikan päällä. Käyttäjälähtöisellä kehittämisen mallilla varmistetaan, että palvelu vastaa käyttäjien tarpeita.

Palvelu syntyi kahden viikon sprinteissä, joita valvoi kuukausittain kokoontuva ohjausryhmä ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuva strategiaryhmä. Nykyisin Paketti-sovellus on käytössä Taysin keskussairaalassa, Coxassa ja Sydänsairaalassa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) alkoi NHG:n benchmarking-tulosten osoittamien pitkien hoitoaikojen pohjalta kehittämään fast track -prosessia tekonivelkirurgiaan. Kansainvälisten ja suomalaisten sairaaloiden toimintakäytäntöjen pohjalta KSSHP lyhensi tekonivelkirurgian hoitoaikoja yli 50%.

KSSHP yhdisteli ja jalkautti parhaita käytäntöjä eri sairaaloista. Tekonivelkirurgian prosessi nopeutui selvästi lyhyemmäksi kuin muilla ja benchmarking-tulosten parantuminen kannusti kehittämään toimintaa entisestään. Myös muiden benchmarking-sairaaloiden hoitoajat ovat lyhentyneet selvästi.

NHG:n kirurgian benchmarking tuottaa konkreettista tietoa vaihtoehtoisista toimintamalleista, resursoinnista ja laadusta osallistujille. Toimintaa monesta näkökulmasta tarkastelemalla vältetään osaoptimointi kuten hoitojaksojen lyhentäminen jatkohoitoon siirtyvien osuutta kasvattamalla.

Kotimainen pörssiyhtiö harkitsi laajentumista terveydenhuoltoon perinteisen toimintansa rinnalle. Laadimme asiakkaalle strategian Smart Health -liiketoiminnalle ja tunnistimme asiakkaan edellytykset päästä mukaan markkinalle.

Projektin fokusalueet valittiin työpajoissa yhdessä asiakkaan kanssa NHG:n tekemien analyysien pohjalta. Houkuttelevimmista mahdollisuuksista kuvattiin tarkemmin eri keinoja päästä markkinalle. Projektin aikana haastateltiin toimialan kansainvälisiä asiantuntijoita sekä perehdyttiin teknologian aiheuttamiin murroksiin markkinalla.

Asiakkaan johdolle syntyi syvällinen ymmärrys markkinasta, sen keskeisimmistä muutoksista ja mahdollisuuksista sekä asiakkaan mahdollisista keinoista päästä mukaan markkinaan. Työn ansiosta asiakkaan johto sai luotettavat perusteet tuleville investointipäätöksille.

Projektin tavoitteena oli laatia ulkopuolisen asiantuntijan näkemys kaupungin vanhuspalveluiden rakenteen ja palveluverkon visiosta, nykyisten toimintamallien kehittämistarpeista ja uusista palvelu- ja toimintamalleista tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Projektissa haastateltiin vanhuspalveluiden avainhenkilöitä, kerättiin ja analysoitiin olemassa olevia tilastoja ja muita tietoaineistoja sekä järjestettiin työpajoja vanhuspalveluiden avainhenkilöiden ja johdon kanssa.

Projektin lopputuloksena syntyi vuosille 2015–2025 vanhuspalveluiden strategia, joka sisälsi tulevaisuuden palvelurakenteen ja palveluverkon vision sekä suositukset nykyisten toimintamallien kehittämiseksi. Osana strategiaa luotiin näkemys tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleista, joilla tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan nostaa.

Projektin tavoitteena oli muuttaa suuren kaupungin terveysasemien ammattiryhmien välistä työnjakoa tarkoituksenmukaisemmaksi ja siten tehdä palvelusta tehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää.

Projektissa kehitettiin ja otettiin käyttöön kiireellistä hoitoa varten ns. akuuttitiimi, jossa kuusi sairaanhoitajaa ja kolme lääkäriä toimii tiiminä. Mallin avulla sekä hoitajien että lääkäreiden osaamista saatiin hyödynnettyä tehokkaammin, ja tuottavuus nousi 30–40 %.

Projektin aikana syntynyttä mallia on kehitetty edelleen, ja hyväksi havaittu malli on otettu käyttöön myös kaupungin muilla terveysasemilla.

Ennen kuin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti toimintansa, alueen talous- ja toimintatiedot kerättiin yhteen järjestelmään. Uudelle organisaatiolle luotiin laskentasäännöt peruspalveluiden kuntalaskutukselle ja ratkaisu toiminnan ja talouden yhdistävän raportoinnin saamiseksi.

Raportointi toteutettiin Numerus-ratkaisulla. Numerus raportoi Soiten tuottamien peruspalvelujen tiedot kunnittain ja organisaatiosta riippumatta. Tiedot yhdistetään Numerukseen kirjanpidosta ja muista lähdejärjestelmistä.

Vuoden 2017 aikana Numerus on ollut pääasiallinen ratkaisu Soiten peruspalvelujen jäsenkuntalaskutukselle. Numerus toimii tällä hetkellä yhtenä Soiten talouden ja toiminnan tiedot yhdistävänä järjestelmänä. Lisäksi Soiteen tuotetaan vuosittainen tilinpäätösanalyysi, jossa palveluita verrataan muihin kuntiin.

NHG toimii Etelä-Karjalan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman projektipäällikkönä. Muutosohjelma (LAPE) on yksi hallituksen kärkihankkeista, jonka tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Projektipäällikön roolissa NHG vastaa koko hankkeen ohjauksesta ja suunnitelmallisesta etenemisestä, koordinoinnista, toimijoiden verkostoimisesta, muutoksen johtamisesta sekä Etelä-Karjalan hankehenkilöstön päivittäisestä tuesta.

Lape-muutosohjelman työpajatyöskentelyn ansiosta Eksoten poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt ja yhteistyöverkostot ovat laajentuneet. Lisäksi asiakasosallisuutta on vahvistettu, minkä lisäksi lapsi- ja perhetyön työskentelytavat ovat uudistuneet.

Toimeksiannon tavoitteena oli espoolaisten 13–22-vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitoketjujen ja kustannusten nykytilan analysointi. Espoo halusi tehdä palveluketjuista sujuvampia, mikä edellytti tarkkaa analyysia palveluiden nykytilasta.

Projekti toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden kanssa. Projekti koostui asiakkaiden hoitoketjujen ja palvelukäytön pohjatiedon koonnista sekä asiakasryhmien, hoitoketjujen, kustannusten ja segmenttien määrittelystä. Lopuksi tieto jalostettiin ratkaisumalleiksi työpajoissa.

Hoitoketjuja analysoitiin usean eri potilasryhmän näkökulmasta keskittyen etenkin hoidon aloitukseen ja sitä seuraaviin palvelukontakteihin. Analyysin osana toteutettiin myös useita esimerkkiasiakkaiden hoitoketjuanalyyseja. Kustannuksia tarkasteltiin asiakas- ja segmenttikohtaisesti sekä kalleimpien asiakkaiden osalta yksilökohtaisesti.