Sosiaalipalvelut

Yhteyshenkilö:

Sosiaalipalveluiden suuri haaste on integraation vaikeus. NHG:llä on kokemusta ja näyttöä useista kehityshankkeista, joilla on parannettu vaativienkin sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta.

Julkisia sosiaalipalveluja täydentää moninainen järjestökenttä vertais- ja vapaaehtoistoimijoineen. Asiakkailla on usein monia palvelutarpeita samanaikaisesti, mutta eri palvelut eivät ole toimivasti integroituja yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.

NHG tekee töitä kaikkien sosiaalipalveluiden loppukäyttäjäryhmien parissa. Projektimme keskittyvät tyypillisesti palvelurakenteen kehittämiseen, kustannussäästöjen kartoittamiseen sekä toimintayksiköiden ja johtamismallien suunnitteluun.

NHG:llä on osaamista erityisesti sosiaalipalveluiden yhteistyön kehittämisestä, muutosjohtamisesta, asiakasohjauksesta, kustannusanalyyseistä sekä tiedolla johtamisesta mm. ennakoivan analytiikan avulla.

Yhteyshenkilö:

Virve Jokiranta

Senior Manager
virve.jokiranta@nhg.fi

NHG toimii Etelä-Karjalan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman projektipäällikkönä. Muutosohjelma (LAPE) on yksi hallituksen kärkihankkeista, jonka tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Projektipäällikön roolissa NHG vastaa koko hankkeen ohjauksesta ja suunnitelmallisesta etenemisestä, koordinoinnista, toimijoiden verkostoimisesta, muutoksen johtamisesta sekä Etelä-Karjalan hankehenkilöstön päivittäisestä tuesta.

Lape-muutosohjelman työpajatyöskentelyn ansiosta Eksoten poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt ja yhteistyöverkostot ovat laajentuneet. Lisäksi asiakasosallisuutta on vahvistettu, minkä lisäksi lapsi- ja perhetyön työskentelytavat ovat uudistuneet.

Projektin tavoitteena oli muuttaa suuren kaupungin terveysasemien ammattiryhmien välistä työnjakoa tarkoituksenmukaisemmaksi ja siten tehdä palvelusta tehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää.

Projektissa kehitettiin ja otettiin käyttöön kiireellistä hoitoa varten ns. akuuttitiimi, jossa kuusi sairaanhoitajaa ja kolme lääkäriä toimii tiiminä. Mallin avulla sekä hoitajien että lääkäreiden osaamista saatiin hyödynnettyä tehokkaammin, ja tuottavuus nousi 30–40 %.

Projektin aikana syntynyttä mallia on kehitetty edelleen, ja hyväksi havaittu malli on otettu käyttöön myös kaupungin muilla terveysasemilla.

Toimeksiannon tavoitteena oli espoolaisten 13–22-vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitoketjujen ja kustannusten nykytilan analysointi. Espoo halusi tehdä palveluketjuista sujuvampia, mikä edellytti tarkkaa analyysia palveluiden nykytilasta.

Projekti toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden kanssa. Projekti koostui asiakkaiden hoitoketjujen ja palvelukäytön pohjatiedon koonnista sekä asiakasryhmien, hoitoketjujen, kustannusten ja segmenttien määrittelystä. Lopuksi tieto jalostettiin ratkaisumalleiksi työpajoissa.

Hoitoketjuja analysoitiin usean eri potilasryhmän näkökulmasta keskittyen etenkin hoidon aloitukseen ja sitä seuraaviin palvelukontakteihin. Analyysin osana toteutettiin myös useita esimerkkiasiakkaiden hoitoketjuanalyyseja. Kustannuksia tarkasteltiin asiakas- ja segmenttikohtaisesti sekä kalleimpien asiakkaiden osalta yksilökohtaisesti.