Projektin tavoitteena oli muuttaa suuren kaupungin terveysasemien ammattiryhmien välistä työnjakoa tarkoituksenmukaisemmaksi ja siten tehdä palvelusta tehokkaampaa ja asiakaslähtöisempää.

Projektissa kehitettiin ja otettiin käyttöön kiireellistä hoitoa varten ns. akuuttitiimi, jossa kuusi sairaanhoitajaa ja kolme lääkäriä toimii tiiminä. Mallin avulla sekä hoitajien että lääkäreiden osaamista saatiin hyödynnettyä tehokkaammin, ja tuottavuus nousi 30–40 %.

Projektin aikana syntynyttä mallia on kehitetty edelleen, ja hyväksi havaittu malli on otettu käyttöön myös kaupungin muilla terveysasemilla.

Toimeksiannon tavoitteena oli espoolaisten 13–22-vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitoketjujen ja kustannusten nykytilan analysointi. Espoo halusi tehdä palveluketjuista sujuvampia, mikä edellytti tarkkaa analyysia palveluiden nykytilasta.

Projekti toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden kanssa. Projekti koostui asiakkaiden hoitoketjujen ja palvelukäytön pohjatiedon koonnista sekä asiakasryhmien, hoitoketjujen, kustannusten ja segmenttien määrittelystä. Lopuksi tieto jalostettiin ratkaisumalleiksi työpajoissa.

Hoitoketjuja analysoitiin usean eri potilasryhmän näkökulmasta keskittyen etenkin hoidon aloitukseen ja sitä seuraaviin palvelukontakteihin. Analyysin osana toteutettiin myös useita esimerkkiasiakkaiden hoitoketjuanalyyseja. Kustannuksia tarkasteltiin asiakas- ja segmenttikohtaisesti sekä kalleimpien asiakkaiden osalta yksilökohtaisesti.

Mittaristo koostuu kymmenestä päämittarista, joiden avulla organisaatiot pystyvät seuraamaan palveluiden vaikuttavuuden kehittymistä organisaatio-, yksikkö- sekä henkilötasolla. Jatkuvassa palvelussa on mukana toistakymmentä organisaatiota sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Palvelu kattaa jo noin puolet Suomen väestöstä.

Mittaristo on kehitetty yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa ja sitä kehitetään organisaatioiden kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistuessa. Tiedonkeruu tapahtuu automatisoidusti ja pitkittäisaineistoihin pohjautuvat mittarit päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Mittaristo auttaa organisaatioita arvioimaan kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja seuraamaan laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Lisäksi ammattilaiset saavat tärkeää ja ajantasaista tietoa omista onnistumisistaan esimerkiksi kehityskeskusteluiden yhteydessä.

Kemissä vastasimme jatkuvan raportoinnin haasteisiin yhdistämällä talous- ja toimintatiedot kaupungin tavoitteita tukeviksi mittareiksi. Loimme kaupungille visuaalisen raportointityökalun, josta keskeisimmät tunnusluvut voi helposti tarkistaa.

Toiminnan ja talouden tiedot yhdistettiin Maisema-palvelun avulla. Tilinpäätöksen yhteydessä kerättävien toimintatietojen perusteella tehdään vuosittain seuraavan vuoden talousarvion laatimista tukeva kuntavertailuanalyysi.

Maisema-palvelun avulla yhdistetyt talous- ja toimintatiedot raportoidaan visuaalisella Dasboard-alustalla. Lisäksi Kemi saa vuosittain kaikki kunnan palvelut kattavan kuntavertailuanalyysin, jota voi täydentää erilaisilla kohdennetuilla selvityksillä esimerkiksi henkilöstöstä ja palveluverkosta.