Maakunnat

Yhteyshenkilö:

Maakunta- ja soteuudistuksessa tulee keskittyä toimivan maakuntamallin rakentamiseen. Järjestäjän, liikelaitoksen ja muiden tuottajien keskinäisen roolituksen tulee palvella maakunnan tavoitteita.

Maakuntien suunnittelun ja soteuudistuksen toteutuksen keskeiset osat ovat:

  • järjestäjän rakentaminen
  • liikelaitoksen organisointi
  • valinnanvapauteen valmistautuminen
  • maakunnallinen ICT ja talouden hallinta

Erityisen tärkeää on rakentaa ja organisoida toimiva järjestäjäfunktio ja määritellä sen valta ja työnjako suhteessa liikelaitokseen ja muihin toimijoihin. Maakunnan toimivuus edellyttää myös kaikkien toimijoiden yhteista tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa, ohjauksessa ja seurannassa. Se ei tarkoita vain ICT-ratkaisujen kuntoon laittamista, vaan ennen kaikkea tietojohtamisen toimintamallien rakentamista. NHG:ltä maakunta saa avukseen laaja-alaisen kokemuksen ja tutkimuspohjan maakunnan rakentamistyöhön.

Yhteyshenkilö:

Olli Tolkki

Johtaja, Myynti ja asiakkuudet
olli.tolkki@nhg.fi

Projektissa suunniteltiin ja toimeenpantiin Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilun kannustinpalkkiomalli. Mallin tavoitteena oli ohjata avopalveluiden tuottajia toimimaan asiakkaiden ja hoitoketjujen näkökulmasta optimaalisella tavalla sekä tukea panostuksia ennaltaehkäisyyn.

Projektissa laskettiin ensin kunta-, ikäryhmä ja palvelutarvepohjaiset kapitaatiot, jotka kannustavat haasteellisten väestöryhmien hoitamiseen ja aktivointiin. Tämän jälkeen rakennettiin kannustinpalkkiomalli, jossa mitataan palvelun laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ns. triple aim -mallin mukaisesti.

Malli otettiin käyttöön valinnanvapauskokeilussa ja sen todettiin ohjaavan tuottajia oikeaan suuntaan. Malli myös kannustaa tuottajia jatkuvaan kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

Keski-Uudenmaan kunnat muodostivat sote-kuntayhtymän järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueellaan, myöhemmin kuntayhtymälle siirretään myös palveluiden tuotanto. Autoimme kuntayhtymän ICT-valmistelua laatimaan tiekartan kuntayhtymän tietohallinnon järjestämiseen, tietojärjestelmäkokonaisuuden haltuunottoon ja palvelutuotannon muutosten tukemiseen.

Tiekartta laadittiin yhdessä kuntayhtymän ICT-valmisteluryhmän kanssa. Projektin aikana haastateltiin palveluntuotannon valmisteluryhmien vetäjiä, kansallisten hankkeiden ja maakuntavalmistelun henkilöitä ja vedettiin havainnot ja valmistelu yhteen ja keskusteltiin laajan foorumin toimesta.

Yhteistyön tuloksena kuntayhtymällä oli aiempaa parempi käsitys kuntayhtymän perustamiseen liittyvistä tietohallinnon ja tietojärjestelmien muutostarpeista sekä palveluntuotannon ICT-tarpeista ja näihin liittyvästä priorisoinnista ja aikataulutuksesta.

Ennen kuin Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti toimintansa, alueen talous- ja toimintatiedot kerättiin yhteen järjestelmään. Uudelle organisaatiolle luotiin laskentasäännöt peruspalveluiden kuntalaskutukselle ja ratkaisu toiminnan ja talouden yhdistävän raportoinnin saamiseksi.

Raportointi toteutettiin Numerus-ratkaisulla. Numerus raportoi Soiten tuottamien peruspalvelujen tiedot kunnittain ja organisaatiosta riippumatta. Tiedot yhdistetään Numerukseen kirjanpidosta ja muista lähdejärjestelmistä.

Vuoden 2017 aikana Numerus on ollut pääasiallinen ratkaisu Soiten peruspalvelujen jäsenkuntalaskutukselle. Numerus toimii tällä hetkellä yhtenä Soiten talouden ja toiminnan tiedot yhdistävänä järjestelmänä. Lisäksi Soiteen tuotetaan vuosittainen tilinpäätösanalyysi, jossa palveluita verrataan muihin kuntiin.

NHG toimii Etelä-Karjalan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman projektipäällikkönä. Muutosohjelma (LAPE) on yksi hallituksen kärkihankkeista, jonka tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Projektipäällikön roolissa NHG vastaa koko hankkeen ohjauksesta ja suunnitelmallisesta etenemisestä, koordinoinnista, toimijoiden verkostoimisesta, muutoksen johtamisesta sekä Etelä-Karjalan hankehenkilöstön päivittäisestä tuesta.

Lape-muutosohjelman työpajatyöskentelyn ansiosta Eksoten poikkihallinnollinen yhteistyö on lisääntynyt ja yhteistyöverkostot ovat laajentuneet. Lisäksi asiakasosallisuutta on vahvistettu, minkä lisäksi lapsi- ja perhetyön työskentelytavat ovat uudistuneet.