Mittaristo koostuu kymmenestä päämittarista, joiden avulla organisaatiot pystyvät seuraamaan palveluiden vaikuttavuuden kehittymistä organisaatio-, yksikkö- sekä henkilötasolla. Jatkuvassa palvelussa on mukana toistakymmentä organisaatiota sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Palvelu kattaa jo noin puolet Suomen väestöstä.

Mittaristo on kehitetty yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa ja sitä kehitetään organisaatioiden kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistuessa. Tiedonkeruu tapahtuu automatisoidusti ja pitkittäisaineistoihin pohjautuvat mittarit päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Mittaristo auttaa organisaatioita arvioimaan kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja seuraamaan laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Lisäksi ammattilaiset saavat tärkeää ja ajantasaista tietoa omista onnistumisistaan esimerkiksi kehityskeskusteluiden yhteydessä.

Projektissa suunniteltiin ja toimeenpantiin Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilun kannustinpalkkiomalli. Mallin tavoitteena oli ohjata avopalveluiden tuottajia toimimaan asiakkaiden ja hoitoketjujen näkökulmasta optimaalisella tavalla sekä tukea panostuksia ennaltaehkäisyyn.

Projektissa laskettiin ensin kunta-, ikäryhmä ja palvelutarvepohjaiset kapitaatiot, jotka kannustavat haasteellisten väestöryhmien hoitamiseen ja aktivointiin. Tämän jälkeen rakennettiin kannustinpalkkiomalli, jossa mitataan palvelun laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ns. triple aim -mallin mukaisesti.

Malli otettiin käyttöön valinnanvapauskokeilussa ja sen todettiin ohjaavan tuottajia oikeaan suuntaan. Malli myös kannustaa tuottajia jatkuvaan kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

Pirkanmaan liitto valitsi NHG:n kumppanikseen kehittämään maakunnan sote-palvelujen ohjausmalleja. Yhteisen kehitystyön päätavoitteina oli kuvata ja jäsentää maakunnan ohjauskokonaisuus sekä selvittää miten palvelutuotannon ohjaus voidaan toteuttaa vaikuttavuusperusteisesti.

NHG toimi kehitystyön fasilitaattorina vastaten neljän laajan työpajan valmistelusta, fasilitoinnista ja johtopäätöksien koostamisesta. Suuren osallistujajoukon työpajoissa hyödynnettiin digitaalisia fasilitoinnin työkaluja, jotta keskustelu ja työskentely pystyttiin käymään sujuvasti. Työpajojen valmistelevana pohjatyönä tehtiin valituista painopisteistä esiselvitys, mm. luotiin tilannekuva vaikuttavuusperusteisen ohjauksen soveltamiseen Suomessa ja Euroopassa ml. case-esimerkit aiheesta.

Yhteistyön lopputuloksena Pirkanmaan liitolle syntyi kokonaiskuva maakunnan ohjauskokonaisuudesta, ymmärrys ja hahmotelmat keinoista yhdistää vaikuttavuusperusteisuus palvelutuotannon ohjaukseen sekä alustava suunnitelma etenemiselle tarkemmin mallinnetuissa asiakasryhmissä.