Vaikuttavuus- ja laatumittaristot

Yhteyshenkilö:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ydintehtävä on tuottaa käytettävissä olevalla rahalla mahdollisimman paljon hyvinvointia. Huolellisesti suunnitellut mittaristot auttavat ohjaamaan toimintaa vaikuttavampaan suuntaan.

Edistyneet organisaatiot seuraavat tuottamiensa palveluiden vaikuttavuutta ja laatua. Edelläkävijät myös hyödyntävät johtamisessa seurannan tuottamaa tietoa. NHG:n jatkuvien palveluiden avulla organisaatio voi valjastaa toiminnasta syntyvän rekisteritiedon vaikuttavuuden mittaamiseen. Vaikuttavuutta voidaan seurata yksittäisen palvelun, ammattilaisen tai asiakasryhmän tasolla. NHG:n tuella organisaatio voi hyödyntää asiakkaidensa raportoimia kokemuksia (PROM, Patient reported outcome measures) parantaakseen toimintaansa.

NHG:n ymmärrys sote-rekisteritiedosta, asiakastarpeista ja palvelujärjestelmän toiminnasta auttavat meitä tukemaan asiakkaitamme matkalla kohti vaikuttavuusperustaista Sote-tuotantoa.

Lue lisää hyvistä esimerkeistä:

Ikääntyneiden palveluissa tehostetun palveluasumisen laatu- ja vaikuttavuusmittaristo tuo vertailutiedon eri yksiköistä läpinäkyväksi. Lue lisää, miten mittaristoa on hyödynnetty Hämeenlinnan kaupungissa – myös osana palveluntuottajien kilpailutusta.

Suun terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusmittaristo on kehitetty jo kymmenen vuotta sitten yhdessä suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lue lisää, miten Espoon kaupunki on ollut kehitystyössä mukana alusta asti ja hyödyntänyt mittaristoa hoidon laadun parantamiseen.

Virossa tehdään laaja kansallinen aivohalvauksen potilaan polku pilotti, jossa implementoidaan kansainvälinen ICHOM-mittaristo ja tuodaan tulokset dashboardille helposti näkyväksi ja vertailtavaksi. Lue pilotin vaiheista lisää ICHOM&NHG-blogista (englanniksi). 

Yhteyshenkilö:

Vesa Komssi

Liiketoimintajohtaja
vesa.komssi@nhg.fi / 050 331 7978

Mittaristo koostuu kymmenestä päämittarista, joiden avulla organisaatiot pystyvät seuraamaan palveluiden vaikuttavuuden kehittymistä organisaatio-, yksikkö- sekä henkilötasolla. Jatkuvassa palvelussa on mukana toistakymmentä organisaatiota sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Palvelu kattaa jo noin puolet Suomen väestöstä.

Mittaristo on kehitetty yhdessä laajan asiantuntijajoukon kanssa ja sitä kehitetään organisaatioiden kirjauskäytäntöjen yhdenmukaistuessa. Tiedonkeruu tapahtuu automatisoidusti ja pitkittäisaineistoihin pohjautuvat mittarit päivitetään neljä kertaa vuodessa.

Mittaristo auttaa organisaatioita arvioimaan kehityshankkeiden vaikuttavuutta ja seuraamaan laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Lisäksi ammattilaiset saavat tärkeää ja ajantasaista tietoa omista onnistumisistaan esimerkiksi kehityskeskusteluiden yhteydessä.

Projektissa suunniteltiin ja toimeenpantiin Keski-Uudenmaan palvelusetelikokeilun kannustinpalkkiomalli. Mallin tavoitteena oli ohjata avopalveluiden tuottajia toimimaan asiakkaiden ja hoitoketjujen näkökulmasta optimaalisella tavalla sekä tukea panostuksia ennaltaehkäisyyn.

Projektissa laskettiin ensin kunta-, ikäryhmä ja palvelutarvepohjaiset kapitaatiot, jotka kannustavat haasteellisten väestöryhmien hoitamiseen ja aktivointiin. Tämän jälkeen rakennettiin kannustinpalkkiomalli, jossa mitataan palvelun laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ns. triple aim -mallin mukaisesti.

Malli otettiin käyttöön valinnanvapauskokeilussa ja sen todettiin ohjaavan tuottajia oikeaan suuntaan. Malli myös kannustaa tuottajia jatkuvaan kehittämiseen ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa.

Pirkanmaan liitto valitsi NHG:n kumppanikseen kehittämään maakunnan sote-palvelujen ohjausmalleja. Yhteisen kehitystyön päätavoitteina oli kuvata ja jäsentää maakunnan ohjauskokonaisuus sekä selvittää miten palvelutuotannon ohjaus voidaan toteuttaa vaikuttavuusperusteisesti.

NHG toimi kehitystyön fasilitaattorina vastaten neljän laajan työpajan valmistelusta, fasilitoinnista ja johtopäätöksien koostamisesta. Suuren osallistujajoukon työpajoissa hyödynnettiin digitaalisia fasilitoinnin työkaluja, jotta keskustelu ja työskentely pystyttiin käymään sujuvasti. Työpajojen valmistelevana pohjatyönä tehtiin valituista painopisteistä esiselvitys, mm. luotiin tilannekuva vaikuttavuusperusteisen ohjauksen soveltamiseen Suomessa ja Euroopassa ml. case-esimerkit aiheesta.

Yhteistyön lopputuloksena Pirkanmaan liitolle syntyi kokonaiskuva maakunnan ohjauskokonaisuudesta, ymmärrys ja hahmotelmat keinoista yhdistää vaikuttavuusperusteisuus palvelutuotannon ohjaukseen sekä alustava suunnitelma etenemiselle tarkemmin mallinnetuissa asiakasryhmissä.

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close