Value-based Healthcare Suomen kontekstissa

NHG Näkökulmia

5.11.2018

Vaikuttavuusperusteinen johtaminen on noussut maailmanlaajuisesti sosiaali- ja terveysalan päättäjien agendalle viime vuosina. Myös Suomessa on nyt oikea aika siirtyä sitä kohti. Mahdollisen sote-uudistuksen yhteydessä palvelujärjestelmän rakenteet muuttuvat joka tapauksessa, ja nykyteknologia mahdollistaa vaikuttavuuden jatkuvan mittaamisen. Myös kuluttajaistuminen nostaa potilaalle relevanttien vaikutusten merkitystä entisestään.

Vaikuttavuus on terveystaloustieteessä vakiintunut käsite, joka tarkoittaa toiminnalla aikaansaatua muutosta ihmisen terveydentilassa, toimintakyvyssä tai hyvinvoinnissa. Kustannusvaikuttavuus puolestaan tarkoittaa muutoksen suhdetta sen aikaansaamiseksi käytettyihin euroihin. Kustannusvaikuttavuus on soten keskeinen mittari, sillä se kertoo, paljonko terveyshyötyä on saavutettu käytettyä euroa kohden.

Michael Porterin lanseeraama käsite Value-Based Healthcare eli arvo- tai vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto tarkoittaa kustannusvaikuttavuuteen tähtäävää terveydenhuollon johtamista. Suomen kontekstissa voimme puhua koko soten vaikuttavuusperusteisesta johtamisesta. Vaikuttavuusperusteinen johtaminen on leimallisesti asiakaskeskeinen käsite: mittaamisen keskiössä ovat asiakkaalle relevantit hyvinvointivaikutukset. Vaikuttavuusperusteisen johtamisen nousu on osa suurempaa yksilöllisyyden megatrendiä.

Vaikuttavuustiedolla johtamista jarruttaa Suomessa kaksi asiaa. Yhtäältä mittaaminen kohdistuu vääriin asioihin: me mittaamme tällä hetkellä pikemminkin suoritteita kuin vaikutuksia. Toisaalta kerättävä tieto on hajallaan eri järjestelmissä ja vapaana tekstinä, jolloin sen hyödynnettävyys on heikkoa.

Vaikuttavuutta voi mitata eri näkökulmista. Tällä hetkellä olennaisin puute on yhdenmukaisten asiakkaan raportoimien toimintakyky- ja asiakaskokemustietojen (ns. PROM- ja PREM-mittarit: PROM = Patient Reported Outcome Measures, PREM = Patient Reported Experience Measures) puute. Mittaamme vaikuttavuutta terveydenhuollossa yhä lähinnä kuolleisuuden kaltaisilla karkeilla mittareilla. Tällöin asiakkaan näkökulma ja vaikutukset hänen toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa jäävät pimentoon.

Vaikuttavuusperusteisuuteen voi ja tulee pyrkiä sote-järjestelmän kaikilla tasoilla. Yhteiskunnan kannalta kattavan vaikuttavuustiedon kerääminen ja vertailu on tarpeen, koska siten rajalliset resurssit osataan suunnata kustannusvaikuttavasti. Rahoitusmalleissa tämä tulee huomioida vaikuttavuusperusteisten kannustinten muodossa, jolloin rahoittaja maksaa vaikutuksista eikä suoritteista. Tuottajan näkökulmasta vaikuttavuuteen kannattaa pyrkiä paitsi kannustimien vuoksi, myös oman kilpailukyvyn parantamiseksi.

Vaikuttavuuden mittaamisesta ja vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä on esimerkkejä niin maailmalta kuin Suomestakin, mutta kokonaisvaltaisesti vaikuttavuusperusteista sote-järjestelmää ei ole vielä missään luotu. Jokainen sote-alan toimija voi pyrkiä edistämään vaikuttavuusperusteisuutta omalta osaltaan.

Suomessa moni on aloittamassa vaikuttavuuden mittaamista ja tuskailee paraikaa mittarien valinnan kanssa. Tietojen vertailtavuus edellyttää, että saavutamme tietosisällöistä kansallisen yhteisymmärryksen. Täydellisyyden tavoittelun sijasta kannattaa kuitenkin lähteä rohkeasti liikkeelle ja hyväksyä se, että epätäydellinenkin vaikuttavuusmittaristo on parempi kuin ei mitään.

Lue lisää NHG:n vasta ilmestyneestä white paperista: Vaikuttavuus sotessa – suoritteista tuloksiin.

Lisätietoja:
Laura Pitkänen
045 6337703
laura.pitkanen@nhg.fi

 

Nordic Healthcare Group
NHG on vuonna 2004 perustettu yhtiön työntekijöiden ja perustajien omistama suomalainen kasvuyritys. Asiakkaamme ovat sairaanhoitopiirejä, kuntia, yksityisiä palveluntarjoajia, lääketeollisuuden yrityksiä, pääomasijoittajia ja terveydenhuollon teknologiayrityksiä. Palveluksessamme on noin 100 kokenutta osaajaa ja nuorta lahjakkuutta

Call user