Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto on nykypäivää maailmalla – kolme oppia ICHOM 2019 -konferenssin annista Suomelle

NHG Näkökulmia

11.06.2019

International Consortium for Healthcare Outcomes Measurement (ICHOM) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka kehittää terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamista maailmanlaajuisesti. ICHOM:n vuosittainen vaikuttavuuskonferenssi järjestettiin Rotterdamissa 2.–3.5. Seminaarimatkalle kanssamme lähti neljäkymmentä Suomen sote-alan huippuvaikuttajaa, mm. sairaanhoitopiirien, ministeriöiden ja alan yritysten johdosta. Lisäksi Nordic Healthcare Groupilta (NHG) konferenssiin osallistui kymmenkunta johtajaa ja vaikuttavuusasiantuntijaa.

Konferenssissa kuultiin esityksiä vaikuttavuuden mittaamisesta, vaikuttavuusperusteisista korvauksista ja kansallisen tason näkökulmista. Vaikuttavuuden mittaamisen hankkeita esiteltiin laajasti, ja selväksi tuli, että vaikuttavuuden mittaaminen ja vaikuttavuustiedon hyödyntäminen todella ovat jo tätä päivää eikä pelkästään tulevaisuuden visiota.

Kokosimme kolme kiinnostavinta vaikuttavuustrendiä maailmalta ja pohdimme, mitä ne merkitsevät Suomen kontekstissa:

1. Manuaalisesta työstä potilastietojärjestelmien hyödyntämiseen vaikuttavuusdatan keruussa

Useimmissa konferenssissa esitellyissä hankkeissa kliinisten vaikuttavuusmittarien ja potilaskohtaisten taustatekijöiden laskenta perustui pitkälti manuaaliseen työhön: esimerkiksi aiemman sairaushistorian keruu perustui useimmiten siihen, että lääkäri tai hoitaja kirjasi asian erikseen, sen sijaan että potilastietojärjestelmiin kertyvää dataa olisi hyödynnetty. Suomen vahvuutena tässä suhteessa on varsin kattava tietopohja, jolloin Suomessa tämä voidaan toteuttaa huomattavasti virtaviivaisemmin ja kuormittamatta klinikoita ylimääräisellä työllä.

2. Suomi edelläkävijäksi sosiaalipalveluiden vaikuttavuudessa

Vaikuttavuusperusteinen (tai arvoperusteinen) terveydenhuolto (value-based healthcare) on varsin erikoissairaanhoitolähtöinen viitekehys. Helpointa vaikuttavuuden mittaaminen onkin sairauksissa, joihin on selkeät hoitoprosessit, jotka eivät ylitä organisaatiorajoja. Suomen näkökulmasta olennaista on kuitenkin juuri perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja toisaalta terveys- ja sosiaalipalveluiden integraatio. Sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden mittaaminen ei ollut konferenssissa esillä, eikä se sinsänsä ole varsinaisesti ICHOM:n agendallakaan. Suomessa taas mm. Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo -verkosto tutkii sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta, joten Suomella olisi erityisen hyvät mahdollisuudet profiloitua sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden edelläkävijänä.

3. Case Hollanti: kansallisella ohjauksella kunnianhimoiset vaikuttavuustavoitteet

Konferenssin isäntämaa Hollanti on useassa yhteydessä profiloitunut vaikuttavuusperusteisuuden edelläkävijänä, ja Hollannin vakuutuspohjainen terveydenhuoltojärjestelmä antaakin hyvät mahdollisuudet mm. vaikuttavuusperusteisten korvausmallien hyödyntämiselle. Kuitenkin Hollannin menestyksen takana on myös vahva kansallinen ohjaus ja tahtotila: Hollannin terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2022 mennessä vaikuttavuustieto kattaa 50 % terveydenhuollosta. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten normittamalla voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Tästä voisi Suomikin ottaa mallia: kansallisesti kunnianhimon tason on oltava korkea ja se on viestittävä selkeillä tavoitteilla.

Hollantilaiset itse toivat esityksissään moneen kertaan esiin, että Hollannin menestyksen avain on yhdessä tekemisen meininki, jonka taustalla on ”Polder”. Polder tarkoittaa entistä merenpohjaa, alankomaata, joka on kautta historian ollut toistuvassa vaarassa jäädä uudelleen veden alle. Keskenään toraisien naapurikylien on ollut pakko tehdä yhteistyötä, jotta yhteinen maa pysyy kuivana. Kenties Suomessakin voitaisiin valjastaa kuuluisa talvisodan henki vastaavalla tavalla vaikuttavuusperusteisuuden edistämiseen. Suomella on kaikki edellytykset tulla tässä asiassa maailmanlaajuisesti tunnustetuksi edelläkävijäksi, kun vain ryhdymme yhdessä toimeen.

 

Laura Pitkänen

senioriasiantuntija, Nordic Healthcare Group

laura.pitkanen@nhg.fi

 

Nordic Healthcare Group on vuonna 2004 perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija- ja analytiikkapalveluihin erikoistunut suomalainen kasvuyritys. Asiakkaamme ovat sairaanhoitopiirejä, kuntia, yksityisiä palveluntarjoajia, lääketeollisuuden yrityksiä, pääomasijoittajia ja terveydenhuollon teknologiayrityksiä. Palveluksessamme on yli 120 kokenutta osaajaa ja nuorta lahjakkuutta.

Nordic Healthcare Group on toiminut International Consortium for Health Outcomes Measurementin (ICHOM) partnerina vuodesta 2018. ICHOM on alan kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka kehittää terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaamista maailmanlaajuisesti.

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close