Vaikuttavuuden mahdollisuudet sote-uudistuksessa

NHG Näkökulmia

13.04.2018

Vaikuttavuusperusteisuus on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon juhlapuheiden listan kärjessä, mutta toistaiseksi vähäisin tuloksin. Me NHG:lla olemme vakuuttuneita, että sote-uudistuksen, terveydenhuollon kuluttajistumisen ja teknologian kehittymisen myötä on tullut aika ottaa vaikuttavuusperusteisuus laajamittaisesti johtamisen ja käytännön asiakastyön ohjenuoraksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiselitteinen tehtävä on tuottaa asiakkaalle maksimaalinen terveyshyöty käytettävissä olevilla resursseilla. Vaikuttavuutta tulisikin mitata jakamalla potilaalle relevantit vaikutukset niiden aikaansaamiseksi käytetyillä kustannuksilla. Vaikuttavuuden kautta voidaan järjestäjän, tuottajan, ammattilaisen ja asiakkaan tavoitteet saada saman suuntaisiksi, joka mahdollistaa innovoinnin todellista terveyshyötyä parantavien ratkaisujen kehittämiseksi luukulta luukulle pomputtelun ja osaoptimoinnin sijaan.

Vaikuttavuusperusteisuudesta on Suomessa puhuttu jo pitkään, mutta käytännössä tähän mennessä on nähty lähinnä yksittäisiä kokeiluja, joissa vaikuttavuus on käsitetty pääosin järjestelmä- tai kustannuslähtöisesti sekä kliinisten vaikutusten näkökulmasta. Tyypillisiä mittareita ovat esimerkiksi kotihoidon asiakkailla siirtymät kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan ja lonkkamurtumapotilailla kotiutuneiden osuus ja elossa 90 päivän kuluttua olevien osuus. Vaikuttavuusperusteisuuden ytimessä olevia asiakkaalle relevantteja terveys- ja toimintakykyvaikutuksia on ollut työläs kerätä, joten niitä ei lähtökohtaisesti ole yksittäisiä pilotteja lukuun ottamatta kerätty.

 

Me NHG:lla olemme vakuuttuneita, että nyt on aika ottaa vaikuttavuus tosissaan

Monia aloja mullistanut kuluttajan roolin vahvistuminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Asiakas ei halua enää olla passiivinen kohde, vaan hän haluaa olla kuskin paikalla hoitokokonaisuudessa, joka on räätälöity vastaamaan hänen tarpeisiinsa hänen itsensä ja ammattilaisten yhteistyönä. Vaikuttavuudelle perustuvassa järjestelmässä asiakas on keskiössä luonnostaan, ilman keinotekoisia rakenteita.

Kansainvälisesti vaikuttavuusperusteisuuden hyödyntäminen yleistyy nopeasti. Esimerkiksi uusien sote-palveluiden vaikuttavuutta käsittelevien tutkimusjulkaisujen määrä on noussut vuoden 2005 noin sadasta julkaisusta lähes tuhanteen vuonna 2016. Lisäksi esimerkiksi kansainvälinen vaikuttavuusmittauksen konsortio ICHOM on luonut standardit jo yli 50 % globaalista sairauskuormasta (http://www.ichom.org/medical-conditions). Hollannissa vakuutusyhtiöt vaativat tuottajilta vaikuttavuuden mittausta korvausten maksamiseksi.

Lisäksi aiemmin hankalasti toteutettava asiakkaalle relevanttien vaikutusten ja kliinisten vaikutusten kerääminen on jo arkipäivää uuden sukupolven vaikuttavuusperusteisissa ohjelmistoissa. Näiden ohjelmistojen avulla voidaan kerätä yhteen vaikuttavuuden mittaukseen tarvittavat potilaan raportoimat vaikutukset, kliiniset vaikutukset ja potilaan hoitoon kohdentuvat kustannukset.

Lopulta merkittävin mahdollistaja vaikuttavuusperusteisuuden käyttöönotolle on sote-uudistus. Sote-uudistuksessa joudumme rakentamaan uudelleen järjestäjän ja tuottajien johtamismallit, organisoitumisen, mittaamisen, korvausmallit ja rajapintojen prosessit. Riskinä on, että maakuntien fokus menee pakollisten toimintojen siirtojen järjestämiseen, eikä huomioita jää toiminnan uudistamiseen. Tämä kultainen mahdollisuus tulisi kuitenkin hyödyntää luomalla järjestelmä, jonka johtotähtenä on asiakkaalle relevantin terveyshyödyn maksimointi kohtuullisin kustannuksin.

 

Mitä tulisi tehdä vaikuttavuusperusteisuuden toteuttamiseksi?

1) Ota vaikuttavuusperusteisuus maakunnan ja tuottajien pääohjenuoraksi ja aseta visio ja tavoitteet
2) Segmentoi asiakkaat ja järjestä palvelut asiakkaan terveysongelman tai tarvekokonaisuuden ympärille
3) Mittaa vaikuttavuutta: asiakkaalle relevantteja vaikutuksia (PROM), kliinisiä vaikutuksia sekä asiakastason kustannuksia
4) Rakenna johtamisjärjestelmä, joka perustuu vaikuttavuuden johtamiseen
5) Rakenna tuottajien ohjausmallit tukemaan vaikuttavaa toimintaa

Vaikuttavuusperusteista järjestelmää ei ole mahdollista saada kerralla valmiiksi, mutta visio sen eri osa-alueista ja tavoitteista tulee olla kirkkaana alusta lähtien. Itse järjestelmän voi kuitenkin rakentaa asteittain. Esimerkiksi tuottajille maksettavissa kannustimissa voi vaikuttavuuden osuutta nostaa portaittain riskien hallitsemiseksi. Vastaavasti mittaamisessa ei heti tarvita täydellistä tietoa, vaan aluksi tavoitteiden seurantaa voidaan tehdä karkeammillakin ja jo nykyisin saatavissa olevilla mittareilla.

NHG on eturintamassa rakentamassa vaikuttavuusperusteista sotea Suomessa ja kansainvälisesti. Olemme osa kansainvälistä vaikuttavuusmittauksen kehittäjäjoukkoa, olemme kehittämässä kansallisen tason vaikuttavuusmittareita ja tuemme maakunta- ja yritystasolla vaikuttavuusperusteisuuden käyttöönotossa. Lisäksi olemme luoneet koulutuspaketin, jolla tuemme vaikuttavuusperusteisuuden vision muodostamista organisaatiossanne.

Rakennetaan yhdessä Suomeen vaikuttavuusperusteinen sosiaali- ja terveydenhuolto!

 

Lisätietoja:
Vesa Komssi, 050 3317 978
Laura Pitkänen, 045 6337 703
Paulus Torkki, 050 3385 500