Terveydenhuollon etäpalveluiden käytön merkittävä kasvattaminen ratkaisuna epidemiatilanteeseen

NHG Näkökulmia

23.06.2020

Covid-19 pandemia on pakottanut terveyspalvelut varautumaan pahimpaan: kiireetöntä toimintaa on ajettu alas ja siirretty eteenpäin, tehohoidon riittävyyttä on varmistettu ja suojautumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Itse epidemian hoitotoimien aiheuttaman lisäkuorman lisäksi tämä johtaa varautumisesta aiheutuvaan tyhjäkäyntiin ja merkittävään ns. hoitovelan kasvuun, kun muita sairauksia jää hoitamatta. Esimerkiksi mielenterveys- ja sosiaalihuollon palveluiden kysyntä on samanaikaisesti kasvanut. Tartuntavaaran vuoksi potilaat pelkäävät käyttää terveydenhuollon palveluita ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät haluaisi tavata potilaitaan kasvokkain.

Koko maan siirtyessä etämoodiin epidemia onkin luonut otollisen tilanteen ja ennennäkemättömän kysynnän etenkin perusterveydenhuollon asioinnin painopisteen siirtämiseksi etäpalveluihin. THL:n mukaan perusterveydenhuollon kiireettömien käyntien määrä on puolittunut epidemian aikana. On arvioitu, että perusterveydenhuollon käynneistä noin 50–60 prosenttia voitaisiin hoitaa etänä, esimerkiksi valtaosa seurantakäynneistä, yleisimmistä tulehduksista ja allergiaoireista voidaan hoitaa etänä. Osuus on erikoissairaanhoidossa ja sosiaalipalveluissa kenties pienempi, mutta silti merkittävä.

Oli valittu ratkaisu koronakriisistä ulos mikä tahansa, etäpalveluiden tulee olla merkittävä osa sitä. On vaikea nähdä mitään kunnon syytä, mikseivät etävastaanotot pyörisi jatkuvasti täydellä kapasiteetilla hoitaen sen puolikkaan käynneistä, jotka ovat hoidettavissa etänä, ja suorittaen alustavaa hoidontarpeen arviointia muillekin.

Yksityisten palveluntarjoajien kysynnästä huomattava osa on siirtynyt etäpalveluihin ja myös julkisen palveluntuotannon osalta on kuultu rohkaisevia signaaleja kasvaneista käyntimääristä etäpalveluissa. Kunnianhimon tason pitäisi kuitenkin olla huomattavasti korkeammalla. Miksi tyytyä siihen, että etäkäyntien osuus kaikista käynneistä lasketaan prosenteissa, kun sen tulisi olla kymmeniä prosentteja? Miksi etäpalveluiden käytön kasvattamisen pitäisi rajoittua vain edelläkävijöihin?

Maailmalta on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka pandemian myötä miltei koko terveydenhuoltojärjestelmä on siirretty etämoodiin etävastaanottoineen, drive-in labroineen ja lääkkeiden kotiinkuljetuksineen. Varovainen puuhastelu ei tässä kohtaa riitä, jos halutaan vastata hoitovelan kertymiseen ja avata reippaasti ja turvallisesti terveyspalveluita.

Jotta etäpalveluiden volyymia saadaan merkittävästi nostettua ja niistä saadaan merkittävä osa vakiintunutta palvelutuotantoa paluussa uuteen normaaliin, tarvitaan ainakin seuraavaa:

  • ”Verkkokauppalogiikka” ja asiakkaiden ohjaaminen – Potilaita/asiakkaita (eli käyttäjiä) pyritään ohjaamaan ja houkuttelemaan etäpalveluiden käyttäjiksi läpi asiakkaan hoitopolun, hyödynnetään kuluttajakäyttäytymisen muutosta ja eroja saatavuudessa ohjaamaan palveluiden kysyntää digitaalisiin kanaviin kysynnän rajoittamisen sijaan. Palveluiden saatavuus varmistetaan ja niitä jopa markkinoidaan.
  • Teknologisten ratkaisujen virittäminen kuntoon – Jotta käyttäjät myös käyttävät palveluita, niiden saavutettavuus ja käytettävyys on oltava erinomaisia ja riittävän yksinkertaisia. Seurataan läpi palveluiden tapahtuvaa kuluttajakäyttäytymisen muutosta myös terveydenhuollon palveluissa ja tähdätään palveluihin, jotka ovat nimenomaan asiakkaan kannalta selkeitä ja helppokäyttöisiä kokonaisuuksia.
  • Ammattilaisten työn organisoiminen ja ammattilaisen tukeminen etäpalveluissa – Terveydenhuollon ammattilaisten panosta on siirrettävä asioinnin etäpalveluihin siirtymisen myötä etäpalveluiden tuottamiseen, palveluntuotannon organisointi on mietittävä tukemaan etäpalveluiden tuotantoa ja ammattilaisille on tarjottava riittävä tuki toimintamalliensa muuttamiseen monikanavaisessa ympäristössä toimimiseen. Tämä voi edellyttää paitsi toimintakulttuurin myös asenteiden muuttamista, mutta mahdollistaa myös ammattilaisten kannalta tarkoituksenmukaisen työskentelyn.
  • Kysynnän hallinta ja toiminnanohjaus – Kaikkea ei voida hoitaa etäpalveluissa, mutta etäpalveluilla voisi olla merkittävä rooli alustavassa hoidon tarpeen arvioinnissa ja fyysistä kontaktia vaativien tapausten työjonon muodostamisessa sekä näihin liittyvän toiminnan ohjauksessa ja työn suunnittelussa. Tässä voitaisiin pyrkiä vaikuttavuusperusteiseen tarkasteluun, jolloin työjono priorisoidaan odotetun vaikutuksen ja vaaditun työ panoksen suhteen niin, että ensin pyritään hoitamaan ne aikakriittiset potilaat, joiden hoidolla todennäköisesti on suurimmat vaikutukset.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse – markkinoilta löytyy toimivia teknologioita, osaavia toteuttajia ja apua käyntiin pääsemiseen sekä neuvoja toiminnan organisointiin. Etäpalvelut tulevat olemaan paitsi merkittävä osa poikkeusajan toimintaa, myös keskeinen osa uutta normaalia. Mitä nopeammin etäpalveluiden volyymi saadaan nostettua merkittäväksi, sitä ennemmin ja enemmän niistä on hyötyä. Tavoitetasona ei voi olla pienimuotoinen etäpalveluiden lisääminen, kun kyse on keinosta vaikuttaa koko kansakunnan terveyteen ja hyvinvointiin. Tilausta etäpalveluille on sekä potilaiden että ammattilaisten ja yhteiskunnan taholta – hetki sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalveluiden vallankumoukselle on nyt!

 

Tommi Kemppainen, Director, NHG

040 778 3689 / tommi.kemppainen@nhg.fi

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close