Osana yhteiskuntavastuutaan Nordic Healthcare Group (NHG) lahjoittaa vuosittain osaamistaan pro bono yhteiskunnallisesti merkittävään hankkeeseen. Tänä vuonna NHG:läiset halusivat kantaa kortensa kekoon koronan vastaiseen taisteluun tarjoamalla tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronaviestintään. Projektin kohteeksi valikoituivat maahan muuttaneet ikääntyvät henkilöt sekä luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt, jotka haluttiin tavoittaa visuaalisen materiaalin avulla niin sosiaalisen median kautta kuin järjestöjen työssä. Toteutuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja ja pureuduttiin viestimään niin suojautumistoimista kuin rokotuksista huomioiden väestön kulttuurista moninaisuutta. Asiakaslähtöinen sarjakuvamainen lopputuotos julkaistiin kahdeksalla kielellä.
Asiakaskokemus ja palvelumuotoilu avainasemassa monikielisen ja monikanavaisen koronaviestinnän kehittämisessä
– Projekti lähti liikkeelle siitä, että pohdimme THL:llä, miten voisimme parhaiten hyödyntää NHG:n osaamista ja mikä koronaviestinnän osa-alueemme kaipaisi eniten apua, kertoo THL:n markkinointiviestinnän asiantuntija Saana Ihamäki.
Monikielisen viestinnän kysyntä on ollut suuri koko koronakriisin ajan. Ihamäki kokee, että viestinnän suuren volyymin vuoksi väestömme kulttuurista moninaisuutta on ollut haastavaa huomioida niin kattavasti kuin olisi haluttu kaikissa epidemian vaiheissa.
– NHG:llä palvelumuotoilu ja asiakaskokemus ovat keskeisiä lähestymistapoja. Yhteistyö, yhteiskehittäminen ja yhteisödialogi ovat myös THL:n monikielistä ja monikanavaista koronaviestintää ohjaavat arvot. Koimme että NHG:n asiakaslähtöisyys sekä tapa soveltaa kohderyhmäajattelua ja muotoilua toisi uusia näkökulmia koronaviestinnän kehittämistyöhön, Ihamäki jatkaa.
Visuaalinen viestintämateriaali syntyi yhteistyössä kulttuurisesti moninaista väestöä edustavien järjestöjen kanssa
Projekti toteutettiin yhteistyössä kulttuurisesti moninaista väestöä edustavien järjestöjen edustajien kanssa. Lisäksi NHG haastatteli eri tahoja saadakseen tärkeää tietoa kulttuurisensitiiviseen visuaaliseen tarinankerrontaan.
– Pohdimme, onko joku väestöryhmä, jota emme ole vielä riittävästi pystyneet tavoittamaan THL:n monikielisellä ja monikanavaisella viestinnällä. Päädyimme lopulta täsmentämään kohderyhmiksi yli 50-vuotiaat maahan muuttaneet henkilöt sekä luku- ja kirjoitustaidottomat, kertoo THL:n projektisuunnittelija Sara Austero.
Projektissa NHG tuotti erilaisia vaihtoehtoja, joista päädyttiin sarjakuvamuotoiseen materiaaliin. Materiaalia käytiin yhdessä järjestöjen kanssa läpi, jotta voitiin ottaa huomioon sen sopivuus eri kulttuureihin.
– Yhteistyötä oli projektin aikana paljon ja se oli sujuvaa. Viestit kulkivat nopeasti ja niin kohderyhmä kuin THL otettiin hyvin huomioon. Olemme tyytyväisiä lopputuotteeseen, kommentoi Austero.
Lopputuotteena sarjakuva: kuvamaailman samaistuttavuus ja informaatioarvo keskeisiä
Projektissa NHG pääsi pohtimaan miten väestön kulttuurista moninaisuutta tulisi huomioida viestinnässä. Kulttuurisensitiivisyys korostui kehittämistyössä. Myös NHG:lle oli rikastuttavaa päästä tarkastelemaan viestintää moninaisuuden kautta, mistä syntyi hyviä havaintoja myös tulevia visualisointeja ajatellen.
– Kuvamaailman pitää heijastaa meidän väestön kulttuurista moninaisuutta. Katsojan pitää pystyä samaistumaan siihen ja samalla itse viestin on oltava kirkas, Ihamäki painottaa.
Esimerkiksi käsi sydämellä tervehdys otettiin mukaan kuvamaailmaan tuomaan konkreettista vaihtoehtoa kosketusta vaativiin tervehdystapoihin. Viestintämateriaali on jäsennetty sellaiseen muotoon, että sitä voidaan muokata ja jakaa erilisinä osioina koronasuositusten muuttuessa.
– Lopputuotos on visuaalisesti todella onnistunut: vaikka sitä katsoo etäältä, informaatioarvo on selkeä. Vaikkei näkisi tekstiä, tietää mistä puhutaan, Ihamäki ja Austero kiittelevät.
Tietoa jaetaan somessa – jalkautustyössä myös printillä roolinsa
Monikielinen ja monikanavainen koronaviestintämateriaali on saatavilla THL:n aineistopankista. Materiaali on saatavilla arabiaksi, englanniksi, kurdiksi, ruotsiksi, somaliksi, suomeksi venäjäksi ja viroksi. Sitä on jaettu eri sidosryhmille, kuten sote-ammattilaisille, jotka työskentelevät kohderyhmän kanssa, sekä kulttuurisesti moninaista väestöä edustaville järjestöille, jotka jakavat tietoa eri kanavissaan ja verkostoissaan.
– Sähköinen materiaali on tärkeää, esimerkiksi Facebook ja WhatsApp ovat yleisesti käytetyt viestintäkanavat. Olemme toki jakaneet monikielistä materiaalia myös THL:n some-kanavilla. Aineistopankki on tavoittanut hyvin ammattilaiset ja järjestöt, Austero kertoo.
Sähköisten kanavien lisäksi materiaali on tehty soveltuvaksi myös printtikäyttöön. Austero näkee, että järjestöillä on keskeinen rooli printtimateriaalin jakelussa.
– Fyysinen kanssakäyminen lisääntyy varmasti kesällä, kun järjestöjen toiminta taas aukeaa kohtaamispaikoissa ja neuvontapisteissä. Materiaali on erittäin ajankohtaista nyt, kun rokotuksetkin ovat käynnissä, mutta myös suojautumistoimet ovat yhä ajankohtaisia, Austero kiteyttää.
Väestön kulttuurisen moninaisuuden huomioivan viestinnän kehitys jatkuu
Väestön kulttuurista moninaisuutta huomioivan viestinnän kehittäminen jatkuu THL:ssä ESR-rahoitteisessa Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviytymistä ja toimintamahdollisuuksia poikkeus- ja kriisitilanteissa. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Kehitysvammaliiton ja Kuntaliiton kanssa.
– Kriisi on tuonut esiin väestön kulttuurista moninaisuutta huomioivan viranomaisviestinnän tärkeyden, ja samanaikaisesti vaatinut meitä opettelemaan tehokkaampia tapoja sen tekemiseen. Tulevaisuutta luomassa -hankkeessa työtä päästään jatkamaan ja ottamaan kriisistä opittuja asioita osaksi pysyvää työskentelyä. Pidämme myös NHG:ltä saadut opit mielessämme kehitystyössä, Ihamäki toteaa.
