Miten pelastustoimi sekä sosiaali- ja terveyspalvelut linkittyvät toisiinsa? Mikä on ennakoivien ja ennaltaehkäisevien palveluiden rooli pelastustoimessa? Mitä mahdollisuuksia datan analysointi tarjoaa pelastustoimelle? Terve! -podcastin toisen tuotantokauden kolmannessa jaksossa kuulemme Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kehittämispäällikön Heidi Huuskosen ajatuksia hyvinvointialueiden rakentamisesta pelastustoimen ja soten synergian näkökulmasta.
Heidi Huuskonen on taustaltaan väitellyt tutkija, joka omaa myös opettajan pedagogisen pätevyyden. Hän on väitellyt luonnontieteiden ja biotekniikan alan puolelta ja työskennellyt aikaisemmin laadunvarmistus- ja kehittämistehtävissä metsäteollisuuden puolella, joissa turvallisuus on hyvin keskeinen osa-alue. Niissä tehtävissä Huuskonen huomasi, että turvallisuusasiat olivat hänelle hyvin luonnollisia myös strategisista kulmista. Toiveena oli päästä isommassa mittakaavassa kehittämään turvallisuutta. Huuskonen halusi nähdä, mistä kaikesta turvallisuus koostuu ja mitkä toimijat sitä rakentavat, sekä mitä se tarkoittaa, kun turvallisuus toimii yhteiskunnassa. Huuskonen teki siirtymän ensin Rajavartiolaitoksen rajaturvallisuustutkimukseen ja sieltä edelleen Sisäministeriöön, minkä kautta avautuivat pelastustoimen tehtävät. Sisäministeriön hallinnon alla Huuskosella on kokemusta 10 vuotta tutkimustehtävistä, ja pelastustoimialalla hän on toiminut 8 vuotta. Pelastustoimessa vastataan kansalaisten turvallisuudesta jokaisena tuntina ja minuuttina, ja Huuskosen tehtävänä on tutkia, miten tätä pelastustoimen tärkeää tehtävää voidaan tehdä entistä paremmin.
Turvallisuudessa tehdään paljon tärkeää työtä niin pelastustoimialalla, poliisissa, Rajavartiolaitoksessa kuin kaikissa muissakin turvallisuuteen liittyvissä viranomaistahoissa. Tahojen välillä on tärkeää yhteisketjun pitävyys. Yhtenä tärkeänä toimijana on nykyään sote-uudistuksen myötä myös sosiaali- ja terveysala.
Huuskosen jokainen työpäivä on erilainen. Pääsisältö kuitenkin rakentuu ennakoinnin ja suorituskyvyn jatkuvasta kehittämisestä. Ennakointi tarkoittaa sitä, että pystytään lukemaan ympäristöä, jossa pelastustoimi tänä päivänä toimii. Esimerkkinä ennakoinnista Huuskonen käyttää pöytäliinamallia: Pöytäliina kuvastaa toimintaympäristöä ja sen päällä ovat eri toimijat. Kun pöytäliinaa vetää yhdestä nurkasta, niin kaikki palaset pöytäliinan päällä liikkuvat. Tämä kuvastaa hyvin ilmiöiden ja asioiden keskinäisriippuvuutta. Turvallisuus jäsentyy poikkileikkaavana elementtinä toimintaympäristössä – eli ei ole olemassa hyvinvointia ilman turvallisuutta.
Turvallisuusasioita tulee tarkastella sekä kansallisesta että paikallisesta lähtökohdasta käsin. Kun mennään paikalliselle tasolle, pelastustoimi on turvallisuuden keskeinen toimija, joka tuottaa turvallisuuden palveluita asiakkaille ja pohtii millaisia uusia palveluita tarvitaan. Pohdintoja palveluiden tarjoamisessa aiheuttaa tällä hetkellä vahva teknologinen muutos sekä muutos väestönrakenteessa, eli Etelä-Karjalassa vahva ikääntyminen sekä keskittyminen tietyille asuinalueille – palvelut on kyettävä tuottamaan koko maakuntaan.
Pelastustoimi tunnetaan yleensä nopean avun tehtävistään, eli siitä, kun pelastusviranomainen saapuu paikalle onnettomuuden sattuessa pyrkien nopeasti palauttamaan tilanteen onnettomuutta edeltävälle tasolle. Tämä on todella tärkeä pelastustoimen tehtävä, mutta tämän lisäksi pelastustoimi tekee paljon onnettomuuksia kartoittavaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Pelastustoimen tehtävä on olla askeleen edellä tapahtuvaa onnettomuutta, ja siihen liittyy vahva yhteistyö eri viranomaisten ja toimijoiden kesken.
Huuskonen mainitsee lisäksi asukkaille ja kuntalaisille näkyvää toimintaa olevan palotarkastustoiminta, sekä turvallisuusviestintä ja koulutus, joka alkaa jo kouluikäisille. Koulujen kanssa tehtävä työ on antoisaa ja usein lapsien mieleenjäävää, ja he saattavat jälkikäteen lähettää esimerkiksi piirrustuksia aiheesta. Pelastustoimi pyrkii olemaan turvallinen ja luotettava viranomainen arjessa. Poliisin tuottaman luotettavuuden barometrin yhteydessä pelastoimi onkin hyvin useasti pitänyt ykköspaikkaa. Pelastustoimi tuottaa myös ohjaavia asiantuntijapalveluita esimerkiksi kemikaalien säilytyksestä.
Pelastustoimea ohjaa Sisäministeriö, ja keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat poliisi, Rajavartiolaitos ja hätäkeskuslaitos. Lisäksi pelastuslaitokset keskenään toimivat hyvin tiiviisti yhteistyössä. Kansalliseen kumppanuusverkostoon kuuluu 22 Suomen alueellista pelastuslaitosta. Sote-toimiala on myös erittäin keskeinen yhteistyötaho, ja esimerkiksi Etelä-Karjalassa on tehty Etelä-Karjalan Eksoten kanssa jo useampi vuosi tuloksellista yhteistyötä, johon liittyy vahva tutkimushankkeistaminen. Yhteistyön avulla on löytynyt turvallisuus ja hyvinvointi -tutkimuskeskittymiä, joiden kautta pyritään löytämään synergia molemmille toimialoille ja palvelemaan yhteistä asiakasta entistä paremmin. Tutkimushankkeet ovat olleet kansallisella tasolla hyödynnettäviä ja saaneet tunnustusta hyvästä lähestymistavasta. Aiheet ovat liittyneet esimerkiksi ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Etelä-Karjalassa on kehitetty Kotona asumisen turvallisuus -toimintamalli, jonka avulla pyritään ymmärtämään, miten asukkaan toimintakyky korreloi muodostuvaan turvallisuuteen kotona. Sote-puolella laitostyyppistä hoiva-tuotantoa on voimakkaasti purettu ja painopiste on siirtynyt kotiinvietäviin palveluihin. Siksi on jouduttu löytämään uusia tapoja varmistaa asumisen turvallisuus vaihtelevissa kotiolosuhteissa. Jos asukkaalle tulee arkisessa toimintakyvyssä haasteita, tilanne tulee huomata ajoissa ja miettiä asiaa niin hoiva-palveluiden näkökulmasta kuin turvallisuudenkin. Tässä sote-hoitajilla on keskeinen rooli, sillä he tekevät jatkuvasti havaintoja asukkaan arjen sujuvuudesta. Turvallisuuden heikentyessä tulee käydä tarpeeksi ajoissa pelastustoimen kanssa ennakoiva keskustelu mitä asialle voidaan tehdä ja tarvitaanko esimerkiksi valvonta-asiantuntijoilta konsultaatiota. Keskiössä on asukkaan turvallisuus ja sen ennakoiva parantaminen.
Yritysten kanssa on myös tiivistyvää yhteistyötä, varsinkin it- sekä turvallisuusteknologiaa tarjoavat yritykset ovat nousevassa roolissa tällä hetkellä. Pelastustoimi on viimeisen kolmen vuoden aikana kehittänyt palveluntuotanto-ohjausmekanismia, johon on poimittu yrityspuolelta toiminnanohjausjärjestelmä. Tätä samaa toiminnanohjausjärjestelmää käyttää Etelä-Karjalassa myös sote-ala, minkä avulla saadaan muodostettua ehyitä kokonaisvaltaisia asiakkuusketjuja. Tätä synergiaa halutaan viedä entistä vahvemmin eteenpäin.
1.1.2023 pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, ja rahoitus siihen tulee jatkossa valtiolta. Muuta muutosta itse pelastustoimessa ei kuitenkaan tapahdu. Pelastustoimen oma kansallinen strategia on laadittu vuonna 2016 vuoteen 2025 asti, mutta tiedostettiin jo silloin, että kansalliset tavoitteet tulee tämän aikana päivittää vastaamaan tämän hetkistä toimintaympäristöä. Sisäministeriö tekee parhaillaan tätä päivitystyötä ja vahvistetut tavoitteet tullaan julkaisemaan lähiaikoina. Huuskonen mainitsee, että käytännön työssä tulee tulkita mitä strategiset painopisteet ja tavoitteet käytännössä tarkoittavat, ja miten ne voidaan omalla toiminnalla saavuttaa konkreettisesti.
Huuskonen nostaa strategisista tavoitteista erityisesti esille oman pelastuslaitoksensa strategisen tulokulman: pelastustoimen tehtävä on toimia joka päivä niin, että onnettomuusuhkat ja riskit hallitaan. Jos onnettomuus tapahtuu, pelastustoimi on tehokkaasti paikalla antamassa tarvittavan avun, jotta tilanne saadaan palautettua mahdollisimman nopeasti. Pelastustoimi tekee tätä työtä meidän kaikkien edestä jokaisena päivänä, ja osa tästä työstä tehdään taustalla usein yhteistyöverkostojen kanssa. Siitä huolimatta turvallisuutta täytyy joka päivä päämäärätietoisesti tehdä ja ylläpitää uusiutumuskykyä. Turvallisuus ei ole riippuvainen suhdanteista.
Sote-ala sekä pelastustoimi tulee vuoden vaihteen jälkeen edelleen olemaan kaksi erillistä toimijaa, mutta toimivat jatkossa saman katon alla. Se mahdollistaa syvempää yhteistyötä, sillä yhteydenpito tulee luonnollisesti kasvamaan. Tätä kautta pystytään tarjoamaan vielä laadukkaampia palveluita. Tiedonjakamisella on suuri potentiaali näiden kahden toimijan välillä. Esimerkiksi asukkaiden toimintakykyyn liittyvät tiedot ovat analyyttisesti tärkeitä myös pelastustoimelle.
Huuskonen huomauttaa, että on myös huomattavasti kustannustehokkaampaa ennakoida esimerkiksi tulipalon vaarat, kuin hoitaa ja kustantaa jo syntynyt tulipalo ja sen jälkivaikutukset. Preventiivisia toimenpiteitä tulee pystyä tehdä tietopohjaisesti analysoimalla ja vetämällä johtopäätöksiä tietolähteistä.
Etelä-Karjalassa tiedonkeruuta on tutkimuspuolella edistetty yhteistyössä LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa kehittämällä älykästä analytiikkaa. Tämän avulla on muodostunut hyvä näkymä siitä, mitkä tietoaineistot sote-puolelta ovat tärkeitä. Näiden tutkimuksien pohjalta voidaan tehdä innovatiivisia ratkaisuja. Sote kerää tällä hetkellä valtavat määrät hyödyllistä dataa, jota ei kuitenkaan vielä täysin kyetä hyödyntämään. Tutkimuksia on myös tuotettu onnistuneesti kansainvälisesti hyödynnettäväksi. Näitä tutkimuksia ja opinnäytetöitä on myös julkaistu, ja niitä pääsee lukemaan täältä:
Ikäihmiset turvallisesti kotona : Työntekijöiden käyttökokemuksia asumisturvallisuustestistä
Kaatuminen vaaratapahtumana kotihoidossa : riskienhallinta potilasturvallisuuden edistämisessä
Kotona asumisen turvallisuuteen liittyvän ennakoivan analytiikan kehittäminen KAT3-hankkeessa
Huuskonen mainitsee kehitetyn ensihoitaja-pelastaja monitoimimallin, joka on ollut menestyksekäs. Tällä mallilla pyritään esimerkiksi harva-asutusalueilla tuottamaan tehokkaasti palveluita, ja tässä Huuskonen näkee myös kehittämispotentiaalia jatkossakin. Voi olla, että jatkossa tulee enemmänkin yhdistelmäkokeiluja, joiden avulla mietitään entistä tiiviimpää yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa.
Pelastustoimen haasteena Huuskonen näkee palveluiden tuottamisen varmistamisen kaikkialle Suomeen. Palveluverkon ylläpitämisen kustannukset ja resursoinnit ovat varmasti tarkasteltavana ensi vuonna. Luovat ratkaisut, kuten yhdistelmäkokeilut, voisivat toimia ratkaisuna tälle.
”Meillä on hieno pelastustoimiala, joka toimii arjessa jokaisena päivänä ja jokaisena hetkenä – muistetaan arvostaa sitä!”, Huuskonen muistuttaa.
Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?
Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.
Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!
Kuuntele toisen kauden jaksot sote-uudistuksesta:
- Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Vieraana Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
- Miten ICT-arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Vieraana Mikko Huovila, STM
- Pelastustoimen ja soten synergia hyvinvointialueilla. Vieraana Heidi Huuskonen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
Kuuntele myös kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:
- Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
- Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
- Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
- Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP
- Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP
- Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL
- Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP
- Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto
- Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe
- Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG