Päätöksenteko ohjaamaan tiedolla johtamista

NHG Näkökulmia

12.04.2018

Tiedolla johtamisen ajattelulogiikan tulisi alkaa päätöksistä, jotka ohjaavat tiedon jalostamista ja keräämistä. Valtion, järjestäjän, tuottajien, ammattilaisten ja asiakkaiden tekemät päätökset eroavat toisistaan luonteeltaan ja taustatiedoiltaan. Kun joka tasolla ymmärretään tehtävät päätökset, niiden tueksi tarvittava tieto ja siihen liittyvät tarpeet, on paljon helpompi ymmärtää miten, millä työkaluilla ja kenen toimesta tarvittava tieto kannattaa kasata.

 

Tiedolla johtamisessa tarvitaan ajattelutavan muutos

Keskustelua tiedolla johtamisesta hallitsevat tietojärjestelmät, niiden kyvykkyydet ja kustannukset. Tämän lisäksi pyrkimys mahdollisimman kattavaan, luokiteltuun ja yhdenmukaiseen tietomassaan johtaa massiivisiin tietojärjestelmähankkeisiin tiedon keräämiseksi ja varastoimiseksi. Nämä hankkeet kaatuvat helposti omaan mahdottomuuteensa ennen kuin tietoa saadaan lainkaan varsinaisen johtamisen tueksi.

Ajattelun logiikka kannattaakin kääntää tiedon mahdollisimman kattavasta keräämisestä kerätyn tiedon perusteella tehtävien päätösten ymmärtämiseen. Logiikan tulisi kulkea seuraavasti: Mitä päätöksiä organisaatioiden pitäisi pystyä tekemään? Millaista tietoa näiden päätösten tueksi tarvitaan? Miten ajantasaista, laadukasta ja jalostettua tiedon tarvitsee olla? Mistä lähtötiedot saadaan ja kuinka ne kerätään?

Jos ajattelujärjestys käännetään tiedon keräämisestä päätösten tekemiseen, pystytään tiedolla johtamiseen liittyvät investoinnit keskittämään niihin alueisiin, joissa paremmalla tiedolla on eniten merkitystä päätösten tekemiseen. Samalla vältetään tiedon kerääminen tiedon itsensä takia, jolloin kerätty ja raportoitu tieto kytkeytyy suoremmin päätöksentekoon.

 

Erilaiset päätökset edellyttävät erilaista tietoa

Jotta tehtäviä päätöksiä ymmärretään paremmin, on niitä tarkasteltava päätöksiä tekevien organisaatiotasojen kannalta Eri organisaatiot tekevät hyvin erilaisia päätöksiä eri näkökulmista ja tarvitsevat niiden tueksi eri tavalla tuotettua tietoa. Esimerkiksi:

  • Valtion organisaatiot asettavat toiminnan raameja sekä ohjaavat rahoituksellaan järjestäjiä. Ne tarvitsevat tietoa tämän ohjauksen arviointiin ja säätämiseen.
  • Järjestäjän olennaisimmat päätökset liittyvät tuottajien ohjaamiseen mm. kannustinmallien ja tuottajille asetettujen ehtojen kautta ja tarvitsevat tietoa malleihin liittyvästä toteumasta ja niiden ohjausvaikutuksesta.
  • Tuottajien päätökset liittyvät palveluiden tuotannon organisointiin, ammattilaisten tekemän työn organisointiin ja ammattilaisten johtamiseen.
  • Ammattilaiset tekevät asetettujen raamien puitteissa asiakkaiden terveydentilaan ja hyvinvointiin vaikuttavia hoito- ja palvelupäätöksiä ja tarvitsevat vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoa päätöstensä tueksi.
  • Asiakkaat kantavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, tekevät hyvinvointiinsa liittyviä päätöksiä ja tarvitsevat niiden tekemiseksi tietoa omasta terveydentilastaan ja niistä keinoista, jolla vaikuttaa omaan terveydentilaansa sekä palveluiden palveluntuottajista ja heidän palveluistaan.

 

Päätökset määrittävät tarvittavan tiedon ja työkalut

Tarvittavan tiedon osalta on olennaista ymmärtää varsinaisen sisällön lisäksi siihen liittyvät aikaperspektiivi, laadulliset vaatimukset sekä jalostustarpeet. Aikaperspektiivi eroaa päätettävän asian lisäksi organisaatiotasoittain: ammattilainen tarvitsee hoitopäätöksiä tukevan tiedon tyypillisesti välittömästi, joskin tieto voi olla tuotettu jo aiemmin. Operatiivisen toiminnan johtamiseen tietoa tarvitaan tunti-, päivä- tai viikkotasolla, raamien asettamiseen valtio taas tarvitsee tietoa pidemmältä ajanjaksolta, mutta tiedon tuottamisessa voi olla pitkäkin viive.

Tiedon aikaperspektiivi voi olla myös tulevaisuuteen suuntaava – ennustetieto voi auttaa etenkin ammattilaisia hoitopäätöksissä sekä tuottajia ja järjestäjiä väestötason terveyden- ja hyvinvoinnin johtamisessa. Tiedot tarvitsevat jalostamista päätöksenteon tueksi, vähintäänkin yhdistämistä eri lähteistä. On olennaista ymmärtää tiedon laadulle ja yhdenmukaisuudelle asetetut vaatimukset – tuleeko tiedon olla ehdottomasti eksaktia ja validoitua, vai riittääkö todellisuudessa vain suuntaa antava indikaatio.

Päätöksien ja niihin liittyvien tietotarpeiden ymmärtäminen vähentää tarvittavan tiedon määrää, helpottaa ja tuo struktuuria myös tiedon keräämiseen, yhdistämiseen, jalostamiseen ja näyttämiseen liittyvien työkalujen ja vastuiden määrittelemiseen. Lopputuloksena on hyvin todennäköisesti nykyistä kevyempi ja suunnatumpi tiedolla johtamisen hanke.

 

Tekeminen alkaa päätöksistä

Tiedolla johtamisen kehittäminen kannattaa aloittaa organisaatiossa tehtävien päätösten järjestelmällisellä eri näkökulmista tapahtuvalla tarkastelulla. Kun organisaation kannalta vaikuttavimmat päätökset sekä niiden tekemisen aika, paikka ja tapa ovat selvillä ja kuvattuna, voidaan tunnistaa näiden päätösten tueksi tarvittava tieto. Tähän tietoon liittyen pitää ymmärtää vaatimukset aikaperspektiiville, jalostamiselle ja laadulle.

Tätä päätösten, tiedon ja vaatimusten verkkoa on hyvä verrata olemassa oleviin kyvykkyyksiin, käynnissä oleviin ja suunniteltuihin tiedolla johtamisen hankkeisiin ja varmistaa, että organisaation johtamisen kannalta olennaisimmat tietotarpeet on riittävässä määrin katettu tai ne tulevat katettua ensi tilassa. Tähän työhön kannattaa valita kumppani, joka ymmärtää soteorganisaatioiden johtamista pelkän tiedon kasaamisen ja käsittelyn ja siihen käytettävien työkalujen lisäksi.

Lisätietoja:
Tommi Kemppainen, 040 7783 689

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close