Etusivu » Uutiset » NHG People: toimitusjohtaja Vesa Kämäräinen

Blogi

NHG People: toimitusjohtaja Vesa Kämäräinen

NHG People on NHG Näkökulmien uusi juttusarja, jossa haluamme tuoda esiin ihmisiä NHG:n takana. Ensimmäisenä sarjassa esittäytyy NHG:n perustajiin lukeutuva toimitusjohtajamme Vesa Kämäräinen.

Millainen koulutustausta sinulla on?

Olen koulutukseltani tekniikan tohtori ja kauppatieteiden maisteri. Minulla on dosentuuri asiantuntijapalveluiden johtamisesta Aalto yliopistolla. Minulla on myös kansainvälinen hiihdonopettajan tutkinto.

Miten päädyit sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen pariin?

Professori Paul Lillrank alkoi soveltamaan keskeneräinen tuotanto (KET) -filosofiaa sairaalamaailmaan ja hänelle syntyi ajatus keskeneräisestä potilaasta, joka herätti kiinnostukseni. Aika pian olinkin sitten mukana perustamassa Teknilliseen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) tuotantotalouden osastolle uutta HEMA-tutkimusyksikköä (Institute of Healthcare Engineering, Management and Architecture), jota johdin usean vuoden ajan.

Tuotantotalous on tieteenala, joka tutkii ilmiöitä toimialasta riippumatta. Huomasimme pian, että sosiaali- ja terveydenhuolto on melko koskematon kenttä kehittää asioita. Tutkimusyksikkö vastasi tähän tarpeeseen.

Miten NHG syntyi?

NHG syntyi tutkimusryhmämme spinoffina vuonna 2004, kun huomasimme, että osaamisellemme on myös akateemisen tutkimuksen ulkopuolelta paljon kysyntää. Monet saamamme pyynnöt eivät soveltuneet akateemiseen lopputyöhön tähtäävään tutkimukseen vaan ne liittyivät enemmänkin toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen terveydenhuollossa. Meitä oli aluksi vain viisi tutkijaa tuotantotalouden laitokselta, kun perustimme NHG:n. Juuriemme ansiosta tutkimus on yhä tärkeä osa NHG:n toimintaa ja se on muodostunut myös monessa tilanteessa kilpailueduksemme.

Olemme NHG:llä alusta alkaen noudattaneet kolmea periaatetta: keskitymme sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pyrimme ymmärtämään toimialaa ja sen erityspiirteitä, tutkimustaustamme ansiosta meillä on työssä vahva analyyttinen ote ja pidämme yllä akateemista osaamista. Iso osa asiakkaistamme on pitkälle kouluttautuneita ja on arvokasta, että voimme käsitellä asioita yhdessä akateemisella otteella ja auttaa heitä tuottamaan akateemisia lopputuloksia.

Minne NHG on menossa?

NHG on saavuttanut Suomessa aseman sosiaali- ja terveydenhuollon alan luotettavana kumppanina – kiitos tästä kaikkien loistavien NHG:n ihmisten. Vastaavaan pyrimme tulevaisuudessa myös muissa Pohjoismaissa. Myös kansallisesti toimiville asiakkaillemme kansainväliset suhteet ovat tärkeitä ja voimme tuoda oppeja muista maista. Henkilöstöllemme tämä tarjoaa mahdollisuuden tehdä kansainvälisiä tehtäviä, mikä on monelle mieluisaa ja tukee erinomaisesti oppimista.

Millaista työtä teet ja mikä ajaa sinua eteenpäin?

Johtotehtävien lisäksi teen monipuolisesti asiakastyötä vaikkakin se on jäänyt vähemmälle viime vuosina.  Olen myös aktiivinen johdon kouluttaja ja tykkään sparrailla startup-yrityksiä.

Mielestäni asiantuntijayrityksessä on tärkeää, että myös johto on mukana asiakastyössä. Muuten riskinä on etääntyä asiakkaiden toiminnasta ja haasteista. Haluan jatkossakin olla tukemassa asiakkaitamme.

Uuden oppiminen on itselleni tärkeää ja koenkin, että vielä 17 vuoden jälkeen opin NHG:llä päivittäin uusia juttuja. Se yhdessä loistavien työkaverien kanssa ajaa minua eteenpäin ja pitää motivaationi korkealla.

Millaisia asioita haluaisit viedä eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Yksi asia, jota mielestäni sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvittaisiin lisää, on julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö. Molemmilla toimijoilla olisi paljon hyvää annettavaa toisilleen, sillä tavoitteet ovat samanlaiset mutta valitettavan usein insentiivit eivät tue yhteisiä tavoitteita.

Tällä hetkellä toimitaan liikaa erilleen omissa siiloissa, usein jopa koetaan kilpailuasetelmia ilman syytä. Yksityiset ja julkiset toimivat toisistaan erillään vaikka yhdessä voitaisiin saada paljon uusia juttuja ja hyvää aikaiseksi. Toivoisin, että voitaisiin nähdä toinen puoli yhteistyökumppanina ja miettiä, mitä pystyttäisiin yhdessä rakentamaan. Nykyinen keskustelu on liian mustavalkoista, esim. ulkoistus tai ei ulkoistus, ja se tapahtuu väärillä foorumeilla. Uskon, että pelkästään lisäämällä yksityisten ja julkisten ajatustenvaihtoa – muutenkin kuin kilpailutusprosessien dokumenteissa – saataisiin ihmeellisiä asioita aikaan.

Olemme NHG:llä ollut mukana useassa onnistuneessa projektissa, jossa on rakennettu yhteistyötä, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja lääketeollisuuden välillä tai julkisen vanhustenhoidon ja yksityisten tuottajien välillä, missä hyvällä asiakasohjauksella ja yhteisillä toimintamalleilla on löydetty oikea-aikaiset ja sopivat palvelut asiakkaalle yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyössä.

Toinen tärkeä teema on mielestäni datan ja designin yhdistäminen: sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan dataa mutta myös parempaa asiakasymmärrystä. Missiomme NHG:llä onkin auttaa asiakkaitamme rakentamaan parempaa ja vaikuttavampaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joka edistää potilaiden ja loppuasiakkaiden hyvinvointia.

Kun asiantuntijat tulevat mukaan kehityshankkeisiin, tekeminen keskittyy usein tuotannon ja johdon näkökulmaan. Olemme NHG:llä perinteisesti vahvoja analysoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon dataa toiminnasta ja tekemään johtopäätöksiä, mutta kokonaisvaltainen näkemys syntyy vasta, kun asioita katsotaan myös loppuasiakkaan tai potilaan ja henkilöstön näkökulmasta. Kehityshankkeiden tavoitteena on yleensä johtaa muutokseen. Jos jo suunnitteluvaiheessa ei ole pohdittu, miten asiat heijastuvat asiakkaaseen ja henkilöstöön, muutos jää epävarmaksi.

Olet koulutukseltasi myös hiihdonopettaja – kerro vielä lopuksi tästä harrastuksestasi!

Nuorempana tein uraa kumparelaskijana ja arkeni koostui treenistä ja matkustamisesta kilpailuihin. Vaikka lopetinkin urani jo 90-luvun puolivälissä, olen ollut senkin jälkeen aktiivinen suksilla ja viihdyn edelleen paljon vuorilla. Yksi mieleenpainuva tapahtuma oli, kun kiipesin -97 Mont Blancille. Poikkeuksellisen reissusta teki se, että nousu tapahtui talvella ja laskettelumonot jalassa.  Nousun jälkeen laskimme pohjoisseinän alas suksilla. Suomalaisesta sisusta kertonee, että paikalliset oppaat eivät uskoneet tämän olevan mahdollista.

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.