Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia hyvinvointialueiden käynnistyminen tarjoaa? Miten ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamista tulisi kehittää? Mikä on palveluiden muotoilun merkitys? Terve! -podcastin uusimmassa jaksossa pääsemme kuulemaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen kehittämisylihoitajan Lilli Väisäsen ajatuksia hyvinvointialueiden käynnistymisestä ja siitä, miten kohtaamisia voisi kehittää.
Lilli on pitkän linjan sotegeneralisti, ja on käynyt hoitajan koko uran läpi aina perusterveydenhoitajasta ylihoitajaksi asti. Hän on toiminut 20 vuotta erilaisissa toimintaympäristöissä ja muutokset ovat aina olleet vahvasti läsnä työssä. Lillin lapsuuden ammattihaave oli sairaalanhoitaja, ja tällä hetkellä voisikin tulkita Lillin olevan lapsuuden unelma-ammatissaan.
Väisänen on opiskellut palvelumuotoilua, tulevaisuuden tutkimusta sekä tuotantotaloutta. Hänestä se on ollut hyvä kombo ymmärtää hyvinvointialueiden kokonaisuutta. Lisäksi hän on opettanut tuotekehitystä. Hän on myös rakentanut sosiaalisen median kautta hyvän verkoston, ja kehoittaakin myös hyvinvointialueita oivaltamaan verkostojen voiman. Tällä hetkellä hän vie muutosjohtamista eteenpäin Assi-sairaalassa.
Assi – Ahveniston sairaala on Hämeenlinnaan rakentuva uusi maailman inhimillisin sairaala. Sairaalan valmistelut alkoivat 2015 ja sen on tarkoitus valmistua 2025. Palveluvalikoima on laaja, sairaalassa tulee olemaan perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, sosiaali- ja kriisipäivystys sekä kotisairaala akuuttiin kotihoitoon. Sairaala on hyvä esimerkki uudistuksesta, joka sopii hyvinvointialueiden tavoitteisiin integroiduista palveluista.
Assi-sairaalassa viedään toiminnallista muutosta eteenpäin, ja tarkoituksena on saada sujuvia asiakaspolkuja. Asiakkaat ovat myös olleet mukana alusta asti suunnittelemassa sairaalaa. Sairaalassa pyritään hoitamaan asiakas kerralla kuntoon ja esimerkiksi joitakin valmisteluja voidaan tehdä jo kotona palvelun sujuvoittamiseksi. Sairaalassa on täysin uudet fyysiset tilat, mutta sen lisäksi rakennetaan uudenlaisia toimintakokonaisuuksia, kuten inhimillisemmät turvasolut psykiatrian osastolle.
Sote-ympäristö on valtavassa turbulenssissä, ja korona toi siihen omat lainalaisuutensa. Vielä ei ole tiedossa paljonko hoito- ja palveluvelkaa on koronan vuoksi tulossa. Hyvinvointialueilla on isoja paineita vastata monen vuoden aikana puhuttuihin tarpeisiin.
Väisäsen mukaan kehitystä ja uudistuksia voidaan hyvinvointialueilla odottaa jo tänä vuonna. Esimerkiksi digitaaliset chat-kokeilut ovat alkamassa Kanta-Hämeellä ja OmaOlo on ottanut hyvän aseman koronan myötä. Nämä ovat konkreettisia tekoja, joilla parannetaan potilaan tarpeiden palvelua.
Hyvinvointialueiden siirtymävaiheesta ei ole vielä kerätty palautetta, mutta on puhuttu häiriöttömästä siirtymästä. Työntekijöiden arkeen liittyvät selviytymiset on ollut siirtymän tärkein painopiste, ja organisaatiorakenteita sekä järjestelmiä on rakennettu yhdenmukaisiksi. Henkilöstö on kokenut muutoksen haasteellisena, ja esihenkilötyö on myös siirtymän myötä muuttunut. Väisänen toivookin, että haasteellinen vaihe ei jää päälle vaan voidaan keskittyä hyvinvointialueiden perustarkoitukseen. Hyvinvointialueiden tavoite on pystyä tarjoamaan asiakkaan tarpeisiin apua joustavasti ja integroidusti. Tarvitaan myös uudenlaista kriittisempää ajattelua nykyisistä palveluista ja siitä, ovatko ne ajantasalla. Lisäksi hallinnolliset rakenteet voivat olla peräisin jopa 70-luvulta, ja niitä täytyy kyetä uudistamaan.
Potilasjärjestelmiä tulisi pystyä myös uudistamaan. Tällä hetkellä kaikki tieto ei ole kaikkien nähtävillä, ja osa ei taas perehdy kaikkiin asiakkaan tietoihin. Asiakkaan hoidossa tulisi ajatella kokonaisuutta, ja tehdä yhdessä työtä asiakkaan eduksi. Yhteiset tavat toimia ja jakaa tietoa toisi sujuvuutta ammattilaisten työhön.
Väisänen itse käyttää paljon vuorovaikutusta potilaan hoidossa, jossa hän osallistaa potilaan hänen oman hoidon suunnitteluun. Hän kokeekin, että on tärkeää osallistaa itse palvelun käyttäjät erilaisiin suunnitteluryhmiin kokemusasiantuntijoina. Esimerkkinä hän antaa opasteiden nimeämisen, jossa tärkeää on osallistaa heti alussa, jolloin nimistä saadaan heti ymmärrettäviä. Ammattilaiset käyttävät usein ammattisanastoa, joka ei ole selkeää asiakkaille. Ammattilaisen kanssa vuorovaikutuksessa ollessa on tärkeää varmistaa, että asiakas ymmärtää mitä hänelle kerrotaan ja ohjeistukset ovat hänelle selkeitä. Lisäksi palveluiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri kohderyhmät: digipalveluita suosiville digilukutaito on jo normaalia, mutta joillekin asiakasryhmille ne eivät ole. Selkeä viestintä asiakkaille siitä, mistä apua saa ja mistä mikäkin palvelu on saatavilla, on todella tärkeää.
Kanta-Hämeessä digikanavissa on moninainen kirjo, ja tulevaisuudessa halutaan tunnistaa paremmin alueen digipalvelut ja luoda yksi paikka, josta asiakkaan tarpeesta riippuen ohjataan oikealle asiantuntijalle. Digipalveluita ja -keskuksia on hyödynnetty jo hyvin muualla Suomessa, ja Väisänen toivookin, että myös Kanta-Hämeessä näissä saataisiin iso loikka lähitulevaisuudessa.
Uusien toimintamallien ja välineiden opetteluun menee aikaa, mutta ajanpuutteesta puhutaan kokoajan. Johtajien puhe tulisi muuttaa siihen, että aikaa löytyy kyllä asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen. Väisänen toivookin johdolta päämäärätietoisuutta ja yhteistä toimintaa ja tahtoa asioiden ratkaisemiseksi.
Hyvinvointialue on tuonut Kanta-Hämeelle uutta innokkuutta, ja uusiutumisen tarve on ymmärretty. Kanta-Hämeellä on Väisäsen mukaan kaikki mahdollisuudet tähän, mutta se vaatii strategista työstä. Hyvänä esimerkkinä Kanta-Hämeestä Väisänen nostaa keskussairaalan synnytyspuolen, jossa on onnistuttu asiakaskohtaamisten ainutlaatuisuudessa. Kohtaamisiin on panostettu ja tehty paljon kehitystyötä, joka näkyy positiivisena asiakaspalautteena. Onnistuneiden kokemusten jakaminen onkin Väisäsen mukaan tärkeää, ja on yhteydessä hyvinvoivaan henkilöstöön.
Väisäsellä on työkavereina ihmisiä eri yksiköistä – niin strategisesta johdosta, esihenkilöistä kuin käytännön työtä tekevistä työntekijöistäkin. Hän on kiinnostunut ihmisten erilaisista töistä, ja mielellään osoittaakin sen kysymyksiä esittämällä ja luomalla positiivista ilmapiiriä. Väisäsen mukaan olisi tärkeää, että muutkin tutustuisivat paremmin toistensa työtehtäviin ja sitä kautta muodostaisivat entistä tiiviimpää työyhteisöä.
Väisänen saa työhönsä energiaa kohtaamisista ja hetkien huumorista. Lisäksi hän käy vapaa-ajalla avantouimassa ja tekee käsitöitä, joiden hän kokee tuovan tasapainoa vapaa- ja työaikaan. Ihmisistä välittäminen tuo iloa Väisäselle työssäjaksamiseen ja muutosten läpiviemiseen. Väisänen summaa, että muutos on mahdollisuus, eikä kirous: “Vaikka haasteita olisi, niin ei saa unohtaa elämää ja positiivisia asioita.”
Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?
Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostiemme Mika Kaartisen sekä Elina Laukan kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.
Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!
Kuuntele toisen kauden jaksot sote-uudistuksesta:
- Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Vieraana Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
- Miten ICT-arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Vieraana Mikko Huovila, STM
- Pelastustoimen ja soten synergia hyvinvointialueilla. Vieraana Heidi Huuskonen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
- Miten yhteensovittaa muuttuvat palvelutarpeet ja talouden realiteetit? Vieraana Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö
- Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla. Vieraana Katja Rääpysjärvi, Pohde
-
Muutos – onko se kirous vai mahdollisuus?. Vieraana Lilli Väisänen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kuuntele myös kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:
- Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
- Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
- Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
- Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP
- Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP
- Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL
- Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP
- Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto
- Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe
- Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG