Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Terve! -podcastin vieraana Sari Rissanen

Uutisia

1.12.2021

Mikä on vaikuttavuuden tutkimuksen ja kehittämisen tämänhetkinen tila laajemmin suomalaisissa sosiaalipalveluissa? Miten sosiaalipalveluiden vaikuttavuuden arviointi eroaa terveydenhuollon vaikuttavuusmittauksesta? Mikä on Vaikuttavuuden talo? Terve! -podcastin ensimmäisen tuotantokauden kahdeksannessa jaksossa kuulemme Itä-Suomen yliopiston dekaanin Sari Rissasen ajatuksia vaikuttavuudesta.

Sari Rissanen on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden dekaani ja sosiaalityön, erityisesti hyvinvointipalvelujen professori. Terveys ja hyvinvointi sekä vaikuttaminen yhteiskunnallisesti kiinnostivat Rissasta, joten hän päätyi lukion jälkeen opiskelemaan sosiaalipolitiikkaa. Alun perin hän ei suunnitellut tutkijanuraa, mutta kun häntä pyydettiin mukaan tutkimushankkeeseen, hän jäikin yliopistolle töihin ja kiinnostus tutkimukseen heräsi. Hän on tutkinut yliopistouransa aikana sosiaali- ja terveysalaa, erityisesti ikääntyneiden palveluita ja integraatioita sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ja ollut mukana useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tutkimus/kehittämishankkeissa. Rissanen oli myös mukana perustamassa Itä-Suomen yliopistoa, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät – tällöin hän toimi varadekaanina Kuopion yliopistossa.

Vaikuttavuusajattelu juontaa Rissasella 90-luvun arviointiajatteluun, jossa pohdittiin, onko toinen parempi kuin toinen. Myös johtamispuolen koulutuksessa laatujohtamisen ajattelu on hänestä lähellä vaikuttavuusajattelua. Lisäksi Rissanen on työurallaan kouluttanut erikoissosiaalityöntekijöitä Marketta Rajavaaran kanssa, joka on vaikuttavuuskeskustelun pioneereja.

Tieteentekijän roolista vaikuttavuuskäsitteelle ei ole konsensusta eri tieteenalojen kesken, vaan jokainen tuottaa omaa näkökulmaansa. Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia, ja aikajännekin vaikuttaa vertailuun toimintatapojen paremmuuden välillä. Sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa puhutaan pitkästä aikajänteestä. Onkin pohdittava, kuinka pitkällä aikavälillä vaikuttavuutta seurataan ja katsotaanko sitä asiakkaan/potilaan, organisaation vai koko palvelurakenteen tasolla? Jokin toimintamalli voi olla esimerkiksi vaikuttavaa yksilötasolla, muttei enää kahden organisaation välillä tai valtakunnallisella tasolla. Lisäksi on merkittävää, tarkastellaanko myös kustannusvaikuttavuutta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen laitetaan paljon euroja, jolloin pitäisi saada vaikuttavuutta. Tietoon pohjautuen voidaan tehdä järkevämpiä priorisointeja. Tarve palveluille on rajaton, mutta resurssit eivät. Siksi resurssinäkökulmaa ei saa unohtaa, vaan sitä on katsottava etenkin sosiaalihuollossa eettisen pohdinnan kautta. Resurssit pitää kohdentaa sinne, missä se on vaikuttavinta. Sosiaalihuollossa kyseessä on inhimillinen näkökulma kuten terveydenhuollossakin. Sosiaalihuoltoon käytetään yhtä paljon resursseja kuin perusterveydenhuollossa, joten vaikuttavuus on tärkeää.

Itä-Suomen yliopistossa on oma research community vaikuttavuuden ympärillä. Lisäksi on Vaikuttavuuden talo, joka on valtakunnallinen verkosto. Myös vuosittaiset Vaikuttavuuden päivät ovat muodostuneet traditioksi. Vaikuttavuuden talo tarjoaa paljon vaikuttavuuteen liittyvää tietoa, esimerkiksi kaikille avoimen ja maksuttoman vaikuttavuuden opintojakson, joka löytyy UEF MOOC -digikampuksella.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimustraditiot ovat sosiaalipalveluissa vähäisemmät verrattuna esimerkiksi lääketieteeseen, mutta tutkimusta on kuitenkin pystytty tekemään. Yksi haaste on ylipäänsä määritellä, mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan. Tutkimus painottunut vanhuksiin ja lapsiin, mikä on Rissasesta hyvä, sillä näihin kohdistuu myös eniten resursseja. Hän kuitenkin toivoo, että painotus uskallettaisiin siirtää enemmän helpommista asiakasryhmissä vaikeampiin asioihin. Tällöin haasteet tutkimusaineiston saamisessa ja vakioimisessa korostuvat, esimerkkeinä pitkittäinen syrjäytyminen, sukupolvien ketju, maahanmuuttoasiakkaiden kanssa vaikeat tematiikat, kuten kulttuuriset ja  uskontolliset kysymykset. Itä-Suomen yliopistossa on alettu tehdä tutkimuksia koekontrolliasetelmalla myös sosiaalipuolella, mikä on harvinaista Suomessa.

Tutkijaporukassa puhutaan paljon datasta ja datalouhinnasta, mutta tutkijoiden mielestä data ei vielä tarpeeksi keräänny arjessa. Kirjaaminen ja tietojärjestelmät ovat toki kehittyneet. Jotta aineistosta saadaan tutkimusdataa vaikuttavuuden päättelyyn, sen pitää olla tarpeeksi laajaa. Sosiaalipalveluissa loppumittarien miettiminen on vielä kesken, esimerkiksi elämänlaatu voisi olla tässä keskeinen mittari. Myös ASCOT-mittaria sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden ja elämänlaadun mittaamiseen on yritetty tuoda Suomeen.

Sosiaalihuollon työntekijän työprosessia voitaisiin Rissasen mielestä määrittää selkeämmin verrattuna Käypä hoito -suosituksiin terveydenhuollon puolella. Hyviä käytäntöjä on, mutta vastaavaa ohjeistus, joka takaisi, että kaikki sosiaalityöntekijät toimisivat samoin periaattein, puuttuu. Toki asiakaskunta voi vaihdella ja yksittäiset tilanteet voivat olla monimutkaisia.

Rissasesta on ristiriitaista, että sosiaalihuollon puolella ajatellaan usein, että kaikki pitäisi pystyä vakioimaan, jotta vaikuttavuutta voidaan mitata. Terveydenhuolto on hänestä yhtä monimutkaista, eli tarvitaan vain uskallusta lähteä vakioimaan myös sosiaalialalla. Avainasemassa ovat riittävän suuret aineistot.

Rissanen näkee, että sote-uudistus on vienyt tutkijoiden yhteistyötä eteenpäin ja lisännyt monitieteellisyyttä tutkimuskentässä. Silti valtakunnallinen konsensuskeskustelu olisi tarpeen sosiaalipuolella. Lisäksi hän toivoo, että Kansallinen vaikuttavuuskeskus saadaan toimintaan lähitulevaisuudessa tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä eri tematiikkojen alla ja sitä kautta saataisiin isommat aineistot valituille tematiikoille. THL tekee myös vaikuttavuustutkimusta, ja jatkossa onkin pohdittava järkevää työnjakoa yliopistojen, THL:n ja hyvinvointialueiden välillä.

Tulevaisuuden sote-keskuksissa vaikuttavuus ja tutkimuspuoli pitäisi ottaa Rissasesta jo suunnitteluvaiheessa mukaan ja pohtia, miten tutkimusasetelmat voisivat rakentua arjen työssä ilman, että niistä tulee liikaa ylimääräistä työtä. Keskustelulle pitäisi olla riittävästi aikaa: mistä tarvitaan palvelutietoa ja millaiset järjestelmät ovat rakentumassa. Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa pitäisi aloittaa riittävän ajoissa, jotta vaikuttavuutta voidaan tutkia.

Loistavana tulevaisuuden visiona Rissanen näkee, että selkeää vaikuttavuustietoa ja tutkimustietoa on tuotettu ja saatavilla ja ammattilaiset voivat hyödyntää sitä asiakas- ja potilastyössä. Tarvitaan ymmärtävää tutkimusta ja kumulatiivista tietoa Suomen tasolla, mutta toivottavasti myös Euroopan tasolla. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut ja sosiaaliturvan kysymykset pitäisi tutkia yhdessä.

Kuuntele kahdeksas jakso.

Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?

Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.

Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!

Kuuntele myös aiemmat jaksot:

  1. Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
  2. Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
  3. Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
  4. Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP.
  5. Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP.
  6. Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL.
  7. Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSHP.