Haastattelussa Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ja STM:n osastopäällikkö ja sote-ryhmän puheenjohtaja Kari Hakari.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen valmistelu etenee niin sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kuin alueilla. Arvio on, että sote-lait voisivat mennä eduskunnassa läpi jo ennen kesäkuun loppua. Jos sote-lait astuvat voimaan kaavaillusti 1.7.2021, tarkoittaa tämä sitä, että uusien hyvinvointialueiden perustamisesta ja toimeenpanosta tulee tiukka puolentoista vuoden rutistus, sillä määräaika toimeenpanolle on 1.1.2023. Miten alueet voivat valmistautua jo nyt tulevaan uudistukseen ja hyvinvointialueen perustamiseen? Kysyimme Pirkanmaan sote-muutosjohtajalta Jaakko Herralalta ja STM:n osastopäälliköltä ja sote-ryhmän puheenjohtajalta Kari Hakarilta.
Valmistelu kannattaa aloittaa heti
– Vaikkei minulla ole kristallipalloa, tilanne näyttää nyt siltä, että lainsäädäntö menee maaliin, kommentoi Pirkanmaan Jaakko Herrala.
Pirkanmaa on ollut ajoissa liikkeellä: valmistautuminen päätettiin käynnistää jo helmikuussa, ja sitä vauhditetaan, kun varmuus hyvinvointialueen perustamisesta kasvaa.
– Hyvinvointialueen perustaminen osuu loma-aikaan heinäkuulle, joten pitää olla varautunut. Ei riitä, että vasta heinäkuussa aletaan valmistella. Nyt ei voi hukata enää yhtään viikkoa, kärjistäen edes yhtään päivää, Herrala korostaa.
Konkreettisin askelin kohti hyvinvointialuetta: vate ja valmistelut
Lähtökohdat valmistelulle löytyvät voimaanpanolaista: mitä konkreettisia asioita edellytetään, kun perustetaan hyvinvointialue? Hyvinvointialue on uusi organisaatio, joka perustetaan tyhjältä pöydältä. Jos lait astuvat voimaan heinäkuun alusta, toimeenpano alkaa välittömästi.
– Pirkanmaalla olemme lähteneet siitä, että valmistelemme hyvinvointialuetta aktiivisesti jo ennen heinäkuuta. Etenemme konkreettisin askelin. Voimaanpanolaki velvoittaa, että pitää perustaa väliaikaiset valmistelutoimielimet eli vate, mikä onkin ensimmäinen askel, kertoo Herrala.
Pirkanmaalla ensimmäisen vaiheen vate-valmisteluun on kuulunut mm. kokoonpanosta ja tukipalveluista päättäminen. Herrala on tyytyväinen, että he ovat olleet liikkeellä hyvissä ajoin, sillä tähän vaiheeseen kului kolme kuukautta sisältäen kuulemiset, osallistamiset ja päätöksenteon.
Toinen konkreettinen askel on valita ensimmäiset viranhaltijat, jotka valmistelevat vatelle asioita päätöksentekoa varten, sekä saada heille nimenkirjoitusoikeus. Ensimmäisessä järjestäytymiskokouksessa valitaan puheenjohtajat ja päätetään työjärjestys. Lisäksi pitää perustaa virat muutosjohdolle ja valmistelijoille. Muiksi konkreettisiksi toimenpiteiksi Herrala luettelee mm. varautumisen pankkien kilpailutukseen, pankkitilien avaamiseen, palkanmaksujärjestelmän pystyttämiseen, päätöksenteon järjestämiseen ja työterveysasioiden järjestämiseen.
– Nämä ovat esimerkkejä, mitä pitää jo pohtia ennen kuin hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Tilannetta pitää esivalmistella ja ennakoida, Herrala kiteyttää.
Herrala suosittelee myös hyödyntämään edellisen hallituskauden sote-uudistukseen liittyvää maakuntavalmistelua ja siitä saatuja oppeja. Pirkanmaalla valmistelua ei varsinaisesti lopetettu täysin vuonna 2019 vaan alueellista sote-kehitystä on jatkettu yhden henkilön voimin koko ajan.
– Otimme opiksi viime kauden virheistä. Nyt kannattaakin tuoda kaikki kertynyt osaaminen ja kokemus tähän aikaan. Miksi aloittaa nollasta, kun voi lähteä liikkeelle viime kauden helmistä, päivittää niitä ja tehdä vielä paremmat suunnitelmat, joilla askelletaan eteenpäin? Herrala pohtii.
Tiukka aikataulu vaatii hyvää yhteistyötä ja viestintää
Lainsäädännön toimeenpanoon on 18 kuukautta aikaa. Herrala kiitteleekin, että STM on aktivoinut esivalmistelua heti alkuvuodesta lähtien. Valmistelua on tehty STM:n ja hyvinvointialueiden kanssa verkostomaisesti yhdessä.
– Verkostomainen yhteistyö ja toisilta oppiminen on ollut uudistuksen valmistelussa erittäin hyvää. Pirkanmaa on saanut paljon verkoston kautta, esimerkiksi siellä on tehty yhteisiä havaintoja, mitä kannattaa valmistella tai korjata valmistelussa.
Pirkanmaalla valmistelu tarkoittaa myös tiivistä yhteistyötä ja viestintää, esimerkiksi kunnanjohtajat, sairaanhoitopiirien johtajat ja pelastustoimi on pidetty jatkuvasti ajan tasalla. Myös väestöä, henkilöstöä ja päättäjiä on informoitu säännöllisesti.
– Arvioimme jatkuvasti, pitääkö painaa lisää kaasua ja kuinka paljon. Mitä pidemmälle on edetty, sitä enemmän vauhti on kasvanut. Nyt kannattaa jo pohtia tarkkaan, mitä tehdä konkreettisesti elo-syyskuussa, muistuttaa Herrala.
Hän nostaa esiin myös rekrytoinnit: nyt pitäisi jo miettiä, mitä osaamista hyvinvointialueella tarvitaan valmistelua varten heti kesän jälkeen. Rekrytoinnit kannattaa käynnistää vaiheittain, sillä niihin kuluu paljon aikaa. Pirkanmaa onkin jo tehnyt STM:n tiekartan puitteissa suunnitelmia kesän jälkeiselle ajalle.
– Edetään systemaattisesti, edetään vaiheittain, ei keulita liikaa. Seuraamme tarkkaan tilannekuvaa ja menemme sen mukaan. Me Pirkanmaalla olemme hyvässä valmiudessa laittamaan koneiston täysillä käyntiin elokuussa, Herralla toteaa.
Lakien tullessa voimaan käynnistyy toimeenpano hyvinvointialueilla
STM:n Kari Hakari toteaa, että toimeenpanotyö alueilla käynnistyy tosiasiallisesti, kun lait tulevat voimaan. Kyseessä on iso toimeenpanorutistus lyhyessä ajassa, jossa pitää saada perustettua kokonaan uusi organisaatio. Vaikka sote-palvelut olisivatkin jo olemassa, hyvinvointialuetta vastaavaa demokraattisesti valittua alueellista organisaatiota ei ole aiemmin ollut olemassa.
– Alueiden näkökulmasta pitäisi olla hereillä ja alkaa tosissaan valmistautua – myös niillä alueilla, joissa valmistelu on edennyt hitaammin, Hakari muistuttaa.
STM tukee alueita rakenneuudistushankkeilla ja tiekartalla
– Olemme tukeneet hyvinvointialueita valtionavustushankkeiden kautta, esimerkiksi rakenneuudistushankkeella. Hankkeilla on ollut tarkoitus antaa hyvinvointialueille mahdollisuus valmistella toimeenpanoa, kertoo Hakari.
Lisäksi STM on rakentanut yhdessä alueiden kanssa tiekartan, joka ohjaa valmistelua ja toimeenpanoa. Se onkin alueille keskeinen tuki. Kartassa on konkreettisesti kerrottu, mitä ja mihin päivämäärään mennessä pitää tehdä.
Sote-lait on tarkoitus saada läpi eduskunnan kevätuistuntokaudella; heti sen jälkeen pitää välittömästi ryhtyä toimeenpanoon. Hakari painottaa, että valmistella kannattaa jo nyt, jotta toimeenpano onnistuu – myös juuri julkaistu sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö tukee tätä. Tämä tarkoittaa mm. hyvinvointialueen ja väliaikaishallinnon perustamista sekä linjauksia siitä, miten väliaikainen hallinto toimii, kuka sitä vetää, miten rekrytoidaan sekä miten johdetaan ja päätetään.
– Alueiden olisi nyt tärkeä löytää yhteinen tahtotila, jotta viivytyksiltä vältytään. Kaikki energia kannattaa nyt suunnatta siihen, että saadaan valmistelu liikkeelle, ettei se mene liian pitkällä syyskaudelle.
Verkostomaisella työskentelyllä ja yhteistyöllä onnistutaan
Hakari kehottaa myös Herralan tavoin alueita hyödyntämään aiemmin suunniteltua maakuntauudistusta, jossa saatiin arvokasta oppia niin sisällöllisesti kuin tekemisen tavoilta. Esimerkiksi yksi konkreettinen oppi STM:ssä on ollut verkostomainen työskentely, jossa kaikki alueet ovat aidosti mukana.
– Verkoston kautta osallistettiin alueet mukaan. Meillä on useita valmisteluryhmiä, joissa alueet ovat edustettuina. Keskeinen tehtävä ministeriölle on fasilitoida valmistelua, mutta alueilla on viime kädessä vastuu, Hakari kiteyttää.
– Hyvä tästä tulee, kun tehdään yhdessä. Yksin ei aina tarvitse keksiä pyörää uudestaan vaan opitaan muilta. Aika on tosi lyhyt ja töitä saa tehdä tosissaan, mutta olemme tukena. Yhteistyöllä onnistumme.