Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Entä mitä se voi tulevaisuudessa mahdollistaa? Terve! -podcastin ensimmäisen tuotantokauden päätösjaksossa kuulemme lääketieteen ja kirurgian tohtorin, professori Antti Malmivaaran Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ajatuksia vaikuttavuudesta.
Antti Malmivaara on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja professori, joka on juuri jäänyt eläkkeelle THL:n ylilääkärin virasta – hän tosin jatkaa yhä vierailevana tutkijana. Lääkäriksi Malmivaara valmistui 1977 ja kiinnostui pian sen jälkeen tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Tieto ja mitä siitä seuraa on aina kiinnostanut häntä, ja vaikuttavuus tuli varhain mukaan kuvioihin: Malmivaara tutki niskapotilaiden hoidon vaikuttavuutta jo uransa alkuaikoina. Hän erikoistui 1986 fysiatriaan ja väitteli 1987, jolloin hän myös palasi vaikuttavuusteeman pariin Työterveyslaitokselle. Sen jälkeen tutkimustyö on vienyt mukanaan, mm. Käypä hoito– suositukset ovat kuuluneet hänen tutkimuksiinsa. THL:n ylilääkärinä Malmivaara arvioi tutkimuksen perusteella vaikuttavuutta ja nosti esiin arkivaikuttavuuden. Hän loi vertaiskontrolloidun menetelmän ja arkivaikuttavuuden lääketieteellisen kehikon.
Selkeänä määritelmänä vaikuttavuudella Malmivaara nostaa esiin emeritusprofessori Olli Sakari Miettisen määritelmän vaikutuksesta ja vaikuttavuudesta. Vaikutus on se, mitä nähdään havainnoiden. Vaikutus ei taas tarkoita sitä, mitä potilaalle tapahtuu. Hippokrateen ajatus ”Luonto on paras parantaja.” pitää hänestä yhä paikkansa. Iso osa parantumisesta tulee luonnon kautta. Vaikuttavuuden ydin onkin se, miten omalla interventiolla voidaan tuoda lisää vaikuttavuutta siihen, mitä tapahtuu.
Vaikuttavuus on alettu puhumaan enemmän ja se on kovassa nousussa, mikä ilahduttaa Malmivaaraa. Englantilaisessa lääketieteen kirjallisuudessa esiintyi jo 30 vuotta sitten cost containment -käsite, eli jo silloin terveydenhuollon kasvavat kustannukset loivat vaateen selvittää, mitkä panostuksista tuottavat hyvää ja arvoa potilaalle. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon onkin tarkoitus tuottaa arvoa, hyvää, vaikuttavuutta ja se mahdollisimman turvallisesti potilaalle ja asiakkaalle.
Olisiko vaikuttavuuden terminä pitänyt nousta jo aiemmin esiin? Malmivaaran vastaus on kyllä, sillä jo Bacon peräsi tätä 420 vuotta sitten puhuessaan havainnoinnista ja kokeiluista. Voimavarat ovat aina rajalliset, joten pitää miettiä, mihin niitä suunnataan. Miten se sitten saadaan niin laadukkaaksi, että syntyy vaikuttavuutta? Sir Muir Gray kirjoitti kirjassaan Evidence-based healthcare: ”Doing right things right.” Tehkäämme oikeita asioita oikein, komppaa Malmivaara, siitä kustannusvaikuttavuudessa on juuri kyse. Resurssit käytetään niin hyvin, että voidaan tuottaa mahdollisimman paljon arvoa potilaille ja asiakkaille huomioiden yhdenvertaisuusnäkökulmat. Yhdenvertaisuus on aina keskeinen asia terveystaloustieteessä: palveluita on tuotettava yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille.
Malmivaara näkee, että varmasti vaikuttavuuteen on koko ajan pyritty Suomessa, sillä intuitiivisesti halutaan tehdä hyviä asioita ja tehdä oikein. Meillä onkin erittäin tasokas sosiaali- ja terveydenhuolto, jossa on valtava osaaminen. Kuitenkin hoitokäytännöissä, kuten Käypä hoito -suositusten noudattamisessa, on suuria eroja. Meillä on hyvä tahto, mutta käytäntö ei ole optimaalinen. Kuinka se voisi ollakaan, kun tiedämme hyvin vähän siitä, mitä terveydenhuollossa tapahtuu ja vielä vähemmän siitä, mitä sosiaalipuolella tapahtuu, toteaa Malmivaara. Arkivaikuttamisen viitekehyksessä kaiken pohja on hyvä osaaminen ja lisäksi tarvitaan tietoa. Dokumentaatio on sosiaali- ja terveydenhuollossa vielä lapsenkengissä. Vertaiskehittämistä voidaan hyödyntää sitten, kun meillä on yhteinen dokumentaatio. Tällöin voimme peilata samankaltaisten ryhmien hoitotapoja ja tuloksia ja jatkuvasti pyrkiä oppimaan toisilta ja kehittyä.
Yksi merkittävä ponnistus Suomessa vaikuttavuuden edistämiseksi on THL:n laaturekisterien kehitys, josta Malmivaara kertoo laajasti. Esimerkiksi hän nostaa selkärekisterin, jossa on jo viisi vuotta sitten saatu selkäkirurgien valtakunnallinen konsensus, miten pitää määritellä diagnoosi, potilaan tila ja potilaan kokemus. Haasteena on kattavan dokumentaation saaminen kaikista potilaista. Nykyisen tiedon valossa näyttää kuitenkin, että potilaat saavat hyvää, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa ympäri Suomen. Laaturekisteri tarjoaa mahdollisuuden hioa parempaa selkäkirurgisten potilaiden hoitoa, sillä vaikuttavuutta ei voida arvioida muuten kuin kontekstissa. Kun autamme asiakasta, on arvioitava, kuinka paljon hän saa hyötyä.
Malmivaara näkee, että sosiaali- ja terveydenhuollossa arvon tuottavat henkilöt, jotka ovat vuorovaikutuksessa potilaan tai asiakkaan kanssa. Arvontuottajat ovat auttajapositiossa. Organisaatioiden ja terveyspolitiikan tehtävä on taas mahdollistaa arvontuottajien mahdollisuudet tuottaa arvoa. Esimerkiksi digitalisaatiossa isojen IT-uudistusten pitää tukea arvontuottajien työtä. Pitää luoda innostusta ihmisissä, sillä se on yksi vaikuttavuuden taustavoima. Tämä koskee uusien välineiden käyttöönottoa, kuten tekoälyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä ei mitata välinettä vaan vaikuttavuutta, eli kuinka paljon hyvää se tuottaa potilaalle. Siksi eri asemissa olevien henkilöiden, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tekemisissä, täytyy yhtä lailla ymmärtää vaikuttavuusnäkökulma.
Malmivaara antaa useita esimerkkejä, joissa on tehty hyvää työtä vaikuttavuuden eteen. Myös vaikuttavuustutkimuksessa Suomi on merkittävä tekijä maailmanlaajuisesti. Yksi näistä esimerkeistä on jo vuodesta 1994 toiminut tehohoitokonsortio, johon kuuluvat kaikki tehohoitoyksiköt Suomessa. Konsortio kerää moninaista tietoa ja mittaa tuloksia, ja se onkin loistava esimerkki vertaiskehittämisestä ja siitä, miten yhtenäistää eri käytäntöjä eri tehohoidon potilasryhmien kohdalla. Koronaepidemiassa meillä on ollut maailman kärkipään tehohoitoyksiköt käytössä. Vertaiskehittämisellä voidaan arvioida, ketkä saavat enemmän hyötyä kuin haittaa tehohoidosta. Valitut ihmiset voidaan sitten hoitaa todella hyvin ja tasalaatuisesti ympäri Suomea.
THL:n laaturekisterityön tavoite on alati korkeampi arvontuotanto sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille ja potilaille huomioiden panostukset, joita toimintaan sisällytetään. Myös muita kehityshankkeita on tekeillä THL:ssa, esimerkiksi kustannusvaikuttavuushanke, jossa on arvioitu eri maakuntien toimintaa käytössä olevien rekisterien perusteella. Samalla kun on aloitettu vuorovaikutteista toimintaa, jota on kehitetty voimassa olevien rekisterien kautta, tuotetaan kullekin maakunnalle tietoa ja käydään tiivistä keskustelua. Malmivaara kiteyttää, että näkökulma on oltava aina ihmisen, jonka hyväksi työtä tehdään ja kokouksissa istutaan. Hän toivoo lingua francan eli yhteisen kielen löytämistä vaikuttavuustutkimuksen edistämiseen. Tärkeää on ennen kaikkea etsiä oikeita kysymyksiä: mihin pitää ainakin saada vastaus?
Malmivaara nostaa vaikuttavuuden näkökulmasta esiin myös paljon palveluita käyttävät. Tutkimusmenetelmät ovat tässä poikkileikkaustutkimuksia. Mutta kuka tahansa voi olla paljon palveluita käyttävä, eikä sitä voida seurata esim. väestöryhmittäin. Tarvittaisiin pitkittäistutkimuksia. Anu Muuri onkin mm. tutkinut terveyskeskuksissa vaikuttavuutta moniongelmaisten/monisairaiden potilaiden osalta: osaammeko auttaa heitä, eli onko riittävästi osaavaa henkilöstöä, hyödynnetäänkö tietoa, mikä on potilaiden kokemus terveydentilasta (elämänlaatumittari) ja potilaan kokemus siitä, miten häntä kohdellaan. Tulisiko potilas/asiakas uudestaan?
Malmivaaran mukaan tarvitaan terveydenhuollon impactia, eli terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, kuten Obaman ajan American centers for disease control and preventionin johtajan Tom Frieden ajatteli, mikä on myös THL:n näkökulma. Fried loi pyramidin, jonka sokkelina oli eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Seikkoihin, jotka aiheuttavat terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, on tehtävä yhteiskunnallisia toimenpiteitä. Hyvä esimerkki on ravintolatupakoinnin kieltäminen, joka ei edellytä ravintolaan meneviltä päätöksiä vaan ihmisen käytös on poissuljettu. Sitä vastoin taas ihmisen omaa käytöstä on usein vaikea muuttaa, esim. huonoista tottumuksista on vaikeaa päästä eroon. Suomi on onnellisuusraporttien kärjessä ja ihmiset ovat hyvinvoivia ja terveitä. Täällä tehdään maailman vaikuttavinta sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joten hyvät mahdollisuudet vaikuttavuuteen on suomalaisilla olemassa.
Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?
Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulevissa jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.
Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts ja RadioPublic. Terve ja tervetuloa mukaan!
Lue lisää Terve! -podcastista.
Kuuntele myös kaikki muut jaksot:
- Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
- Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
- Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
- Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP.
- Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP.