Etusivu » Uutiset » Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Terve! -podcastin vieraana Vesa Komssi

Artikkelit

Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Terve! -podcastin vieraana Vesa Komssi

Missä vaiheessa mennään vaikuttavuuden mittaamisessa Suomessa? Onko tässä eroa kansainväliseen kenttään? Millaisia käytännön oppeja vaikuttavuuden mittaamisesta on kertynyt? Terve! -podcastin ensimmäisen tuotantokauden päätösjaksossa kuulemme NHG:n varatoimitusjohtajan Vesa Komssin ajatuksia vaikuttavuudesta.

Vesa Komssi on Nordic Healthcare Groupin (NHG) varatoimitusjohtaja ja Advisory-liiketoiminnan johtaja. Koulutustaustaltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Vaikuttavuuden ja sosiaali- ja terveydenhuollon pariin hän päätyi suoraan koulun penkiltä, kun hän aloitti uransa Tukholmassa strategiakonsultoinnissa Boston Consulting Groupissa (BCG). Hän pääsi heti aluksi Stefan Larssonin kanssa terveydenhuollon projekteihin mukaan ja kiinnostus terveydenhuoltoon heräsi. Komssi pohti jo tuolloin, miten mitataan ja johdetaan terveydenhuoltoa, jonka johtaminen oli silloin lopulta hyvin tuotanto- ja organisaatiolähtöistä. Hänelle syttyi kiinnostus, miten voisi mitata, mitä hoidolla saadaan aikaan, eikä vain lääkärikäyntien määrää? Samoja vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä Komssi on nyt pohtinut NHG:llä 14 vuoden ajan, ja valtaosa hänen työstään liittyykin nykyisin vaikuttavuuteen.

Terveydenhuollossa Komssia innostaa ennen kaikkea laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Terveydenhuolto on hyvin konkreettista, ja kun siinä onnistutaan, ihmiset saavat parempaa palvelua ja parempaa elämänlaatua. Inhimillinen näkökulma viehättää häntä – kyse ei ole vain säästöistä tai rahan tuottamisesta omistajille. Merkityksellisyyden lisäksi hän kokee, että alalla on paljon tehtävää ja siellä voi saada isoja vaikutuksia aikaan.

Yksi merkityksellinen projekti, johon Komssi pääsi mukaan NHG:llä heti alkuaikoina, oli Tampereen Kotitori. Siinä pohdittiin muun muassa, miten kotihoitoa voitaisiin mitata paremmin. Pystyttäisiinkö tuottavuuden lisäksi ottamaan mukaan vaikuttavuus? Vaikuttavuusperusteisuuden määritelmä oli tuolloin 2009-2010 vielä alkutekijöissä, ja Kotitorissa seurattiinkin mm. päivystyskäyntejä, vuodeosastokäyttöä ja siirtymiä ympärivuorokautiseen hoivaan. Vaikka asiakkaalle merkityksellisiä tilanteita mitattiin, ei elämänlaatu ollut tuolloin vielä mittareiden joukossa.

Komssi uskoo vakaasti vaikuttavuuteen ja pitää ilmeisenä, että tietoa siitä, mitä on saatu aikaan, pitäisi hyödyntää enemmän. Elämänlaatu, esimerkiksi virtsanpidätyskyky eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen, on todella merkittävä tekijä potilaalle. Jos tietoa hyödynnettäisiin, voitaisiin saada parempia palveluita mutta myös järkevämmällä kustannustasolla. Vaikuttavuus on hänelle ennen kaikkea sitä, että katsotaan potilaalle ja asiakkaalle relevantteja vaikutuksia. Aiemmin vaikuttavuutta on katsottu hyvin organisaatio- ja järjestelmälähtöisesti, mutta kymmenessä vuodessa tässä on tapahtunut muutos – myös hänen omassa ajattelutavassaan.

Vaikuttavuuteen Komssi on perehtynyt lukemalla paljon aiheesta kertovaa tutkimusta ja kirjallisuutta, etenkin Michael Porteria. Myös Paulus Torkki on inspiroinut häntä vaikuttavuuden saralla, etenkin tutkimuspuolella. Kuitenkin hän kokee, että isoin oppi vaikuttavuuteen on tullut käytännön kokemuksen kautta sosiaali- ja terveydenhuollon projekteissa ja piloteissa, joissa kerättyä vaikuttavuustietoa on alettu käyttämään.

International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) on voittoa tavoittelematon järjestö, joka tekee ICHOM Standard setsejä eri sairausryhmille. Näitä standardeja varten globaali asiantuntijaryhmä kerää olemassa olevia mittareista mahdollisimman kokonaisen mittariston vaikuttavuuden eri dimensioiden kuvaamiseen. Validoidut mittaristot syntyvät pitkän prosessin seurauksena ja niissä käytetään jo olemassa olevia elämänlaadun mittareita, kuten potilaan näkökulmaa (PROM, patient-reported outcomes measures), ja kliinisiä tuloksia potilastietojärjestelmästä tai laaturekisteristä. Komssille ICHOM ja sen toiminta on hyvinkin tuttua, sillä NHG on ICHOM:n akreditoitu implementointikumppani, joka tukee sairaaloita ja organisaatioita vaikuttavuusperustaisuuden implementoinnissa, esimerkiksi Virossa kansallisessa aivohalvauspilotissa.

Komssi näkee ICHOM standard setsit hyvinä, valmiina mittaristoina, jotka auttavat vaikuttavuusmittaamisen aloittamisessa. ICHOM:n mittaristot ovat laajoja ja kattavat holistisesti vaikuttavuuden eri dimensiot. Komssi näkeekin, että vaikuttavuuden mittaamisen aloittamiseen on kaksi eri lähestymistapaa. Toisesta hän mainitsee esimerkkinä avohalvausmittariston kansallisen implementoinnin Virossa, jossa lähdettiin keräämään kaikki mahdollinen tieto alusta alkaen. Tällainen lähestymistapa on mahdollinen varsinkin kansallisesti ohjatussa kattavassa implementaatiossa. Tämä onkin hyvä ja suositeltava lähestymistapa. Toinen vaihtoehto on taas lähteä siitä tiedosta, joka on jo saatavilla. Esimerkkinä Komssi kertoo Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (Tays) keuhkosyöpäpilotista, jossa ensin katsottiin, mitä tietoa on jo saatavilla ICHOM-standardiin nähden, ja sen jälkeen visualisoitiin tämä tieto, jotta päästiin nopeammin liikkeelle. Vastaavaa on tehty myös ikääntyneiden palveluissa, jossa jo olemassa olevaa RAI-tietoa on hyödynnetty asumispalveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa.

Komssi näkee, että joka tapauksessa kannattaa hyödyntää jotain kansainvälistä standardia. Kuitenkin alkuun voi päästä helpommin ja tuloksia saada nopeammin hyödyntämällä kansainvälisestä standardia jo olemassa olevan tiedon osalta ja visualisoimalla se. Haasteena on, että tieto on usein hajallaan eri järjestelmissä, eikä se ole ammattilaisten, johdon eikä varsinkaan potilaiden tai asiakkaiden käytettävissä. Jos lähdetään olemassa olevasta tiedosta liikkeelle, päästään heti tekemään kehitystoimenpiteitä ja nähdään, mikä arvo lisätiedosta olisi. Tietoa voidaan sitten täydentää myöhemmin.

Komssin mielestä olisi hyödyllistä, että olisi olemassa kansalliset linjaukset ja jonkinlaiset yhdessä valitut standardit. Hän pohtii, onko järkevää, että tulevat hyvinvointialueet hankkivat jokainen oman PROM-keräysalustan. Hänen mielestään kannattaisi mieluummin perustaa kansallinen yhteishanke, jossa rakennettaisiin potilaan ja asiakkaan elämänlaadun ja vaikuttavuuden kyselyalusta.

Verrokkimaana Komssi mainitsee Hollannin, joka on jo pitkällä vaikuttavuuden mittaamisessa. Esimerkiksi Santeon-sairaalaryhmä on ollut paljon esillä tämän suhteen, sillä siellä on sekä kerätty että alettu myös hyödyntämään benchmarkingia ja vaikuttavuustietoa hoitopolkujen kehittämisessä. Britannia on toinen hyvä esimerkki sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluiden puolelta ja myös Yhdysvalloissa on edistytty vaikuttavuuden saralla. Ruotsi taas on edelläkävijä laaturekisterien laajassa käytössä.

Vaikuttavuuden suhteen terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on sama perusajatus: mitata asiakkaalle relevantteja vaikutuksia ja suhtauttaa ne kustannuksiin, joita on käytetty vaikutusten aikaansaamiseksi. Tosin terminä value-based healthcare on lähtöisin terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon lähtökohdista. Tarve vaikuttavuusperusteisuudelle on kuitenkin vähintään yhtä suuri sosiaalipalveluissa kuin terveydenhuollossa ja myös mahdollisuudet ovat yhtä suuret. Komssi myös korostaa, että vaikuttavuuden mittaaminen ei erottele, mitä palveluita asiakas on käyttänyt, vaan mittaa toimintakykyä ja elämänlaatua asiakkaan näkökulmastaan. Asiakkaan kannalta ei ole tärkeää, kuka palvelut on tuottanut, vaan mitä vaikutuksia palveluilla on saatu aikaan.

Sote-uudistukseen vaikuttavuus pitäisi Komssin mielestä ottaa ehdottomasti mukaan. Uudistus on erinomainen mahdollisuus, sillä organisaatiot, johtamisjärjestelmät ja raportointijärjestelmät pitää muuttaa ja potilastietojärjestelmät pitää integroida joka tapauksessa. Vaikuttavuustietoa kannattaisi hyödyntää hyvinvointialueen johtamisessa järjestäjän näkökulmasta mutta myös yksittäisten klinikoiden ja tiimien tasolla. On tärkeää, ettei vaan tuijoteta kustannuksia ja käyntejä vaan sitä, mitä niillä saadaan aikaan. Tulevilla hyvinvointialueilla on paljon asioita pöydällään, jotka pitäisi ratkaista, joten Komssi pelkää, että vaikuttavuus voi jäädä niiden jakoihin. Toisaalta hän mainitsee muutamia edelläkävijöitä, mm. Essote ja POPsote, jotka miettivät, miten vaikuttavuustietoa voisi kerätä ja hyödyntää hyvinvointialueella sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmasta. Komssi näkeekin, että vaikuttavuusperustaisuus voisi olla tulevaisuudessa hyvinvointialueiden johtotähti. Tämä merkitsisi, että jokaisessa potilas- ja asiakaskohtaamisessa olisi vaikuttavuus läsnä.

Lopuksi Komssi tiivistää vielä hänen saamansa keskeiset opit organisaatiolle, joka lähtee miettimään ja toteuttamaan vaikuttavuuden mittaamista.

  1. Ensinnä hänestä kannatta hyödyntää kansainvälisiä standardeja ainakin pohjana, jota peilataan olemassa oleviin tietoihin – joko kaikki tieto kerätään tai jo olemassa oleva tieto kerätään.
  2. Toiseksi hän korostaa panostusta alkupohdintaan: mihin tätä tietoa käytetään ja mitkä tahot käyttävät tietoa (esim. kliinikot, esihenkilöt, kehittäjät)? Jos tätä keskustelua ei käydä alkuun, käy helposti niin, että syntyy dashboard, jossa on paljon tietoa mutta josta ei ole hyötyä, koska sen pohjalta ei voida tehdä päätöksiä. Kun taas taustatyö on tehty hyvin ja käyttötarkoitus tiedolle selvillä, on helppoa tehdä päätöksiä eri tilanteissa.
  3. Kolmanneksi hänestä ei kannata keksiä pyörää uudestaan, vaan hyödyntää jo olemassa olevat opit ja käyttää apua implementoimisessa. Esimerkiksi kannattaa ottaa yhteyttä eri sairaaloihin, jotka ovat jo tehneet ja hyödyntäneet vastaavaa. Kehitystyön pitäisi lähteä liikkeelle siitä, mihin muut ovat jääneet eikä lähteä nollapisteestä.

Kuuntele kymmenes jakso.

Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?

Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.

Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!

Kuuntele kaikki ensimmäisen kauden jaksot:

  1. Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
  2. Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
  3. Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
  4. Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP.
  5. Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP.
  6. Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL.
  7. Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP.
  8. Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto.
  9. Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe.
  10. Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG

 

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.