Etusivu » Uutiset » Millaisia vaikutuksia digitaalisilla palveluilla on sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Artikkelit

Millaisia vaikutuksia digitaalisilla palveluilla on sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Helmikuussa käynnistynyt valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke selvittää, mikä on digitaalisten palveluiden vaikuttavuus, laatu ja turvallisuus ja mitä vaikutuksia digitaalisilla palveluilla on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on luoda kattava, ajantasainen yleiskuva digitaalisten palveluiden vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Digipalveluista tarvitaan tutkittua tietoa

Yhteiskunta digitalisoituu ja sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaalisten palvelujen käyttö on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Etenkin Covid-19 -pandemia sai aikaan poikkeuksellisen suuren kehitysloikan digitaalisten sote-palvelujen käytössä.

Digitaalisten palvelujen nopeasta määrällisestä lisääntymisestä ja laajentumisesta eri palveluihin tarvitaan ajantasaista ja tutkittua tietoa Suomesta ja kansainvälisesti. Erityisesti uutta tietoa tarvitaan siitä, mitä vaikutuksia digitaalisilla palveluilla on ollut, mikä on digitaalisten palveluiden vaikuttavuus, laatu ja turvallisuus, mitä vaikutuksia digitaalisilla palveluilla on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteuttamiseen ja minkälaisia säädöstarpeita digitaalisille palveluille on tunnistettavissa.

– Digipalvelut ovat yleistyneet nopeasti, joten on hyvä, että niiden vaikutuksia selvitetään yhtenäisesti. Tämä tukee myös kehitystyötä tulevilla hyvinvointialueilla, joissa pohditaan digipalveluiden roolia osana palveluverkostoa, kommentoi tutkimushankkeen johtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group.

Tavoitteena yhtenäinen kuva digitaalisten palvelujen vaikutuksista

Tutkimushankkeen tavoitteena on luoda kattava, ajantasainen yleiskuva digitaalisten palveluiden vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Digitaalisten palveluiden levinneisyyttä ja yleisyyttä tarkastellaan niin maantieteellisesti, palveluittain kuin asiakasryhmittäin. Loppukäyttäjien kokemuksia kuvataan eri sidosryhmien näkökulmasta.

– Haluamme kartoittaa toimivia ja vaikuttavia digipalveluita, jotta niitä voi skaalata laajemmin kansallisesti käytettäväksi. Toivommekin aktiivisuutta myös palveluiden käyttäjiltä, jotta saisimme tietoomme käytössä olevia, toimivia palveluita, kertoo apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin yliopisto.

Lisäksi hankkeessa tarkastellaan, mitä kansallisia toimenpiteitä, kuten muutoksia säädöspohjaan, digitaalisten palveluiden käytön laajentaminen ja tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää ja millaisia osaamisvaatimuksia se luo.

– Digitalisaatio muokkaakin voimakkaasti tulevaisuuden osaamisvaatimuksia, toteaa hoitotieteen dosentti Miia Jansson, Oulun yliopisto.

Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2022–2023. Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (VN TEAS), ja sen toteuttavat Nordic Healthcare Group, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto.

Lisätiedot:

Tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group (NHG), p. 050 410 0737, riikka-leena.leskela@nhg.fi

Apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin Yliopisto, p. 050 338 5500, paulus.torkki@helsinki.fi

Dosentti Miia Jansson, Oulun yliopisto, p. 050 470 12 62, miia.jansson@oulu.fi

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.