Miten sote-uudistus sekä hyvinvointialueet ovat vaikuttaneet liikuntapalveluihin? Millä eri liikunnan keinoilla ja palveluilla voidaan edistää hyvinvointia ja terveyttä? Millaisia uudistuksia voidaan odottaa opetussuunnitelmiin liikkunnan osalta? Terve! -podcastin toisessa ”On the road” -jaksossa kuulemme Miia Länsitien ajatuksia aiheesta.
Miia Länsitie on Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) liikuntalääketieteen tutkija ja asiantuntija. Ensimmäisltä koulutukseltaan Miia on ensihoitaja ja sairaanhoitaja. Liikuntatieteen pariin hän lähti nähdessään ensihoidossa miten aika moni sairastumisista voitaisiin ennaltaehkäistä hyvillä elintavoilla (liikunta, ravitsemus sekä uni). Hän lähti opiskelemaan liikuntalääketiedettä Kuopioon 2011.
Liikuntaklinikalla hän aloitti 2014 ensin maisterinopintojen harjoittelussa. Hän on liikuntalääketieteilijän lisäksi terveydenhuollon ammatillinen opettaja sekä terveystiedon opettaja. Viime syksynä hän väitteli iäkkäiden liikkumisesta sekä sokeriaineenvaihdunnasta, sydän- ja verisuonisairauksista sekä kuolleisuudesta.
ODL:lla on Liikuntaklinikan lisäksi yksi palvelulinja, jossa on muun muassa sosiaalista kuntoutusta ja diakoniatoimintaa. Sote-uudistus on näkynyt Liikuntaklinikalla niin, että ollaan hankeyhteistyössä kehitetty liikumisen rakenteita Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja tarjoamalla liikuntalääketieteen koulutusta. Kokonaisuudessaan uudistus on näkynyt aika vähän toiminnassa, ja Länsitien mukaan liikkumisella ja terveysliikkumisen teemoilla olisikin nykyistä enemmän annettavaa hyvinvointialueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Juuri nyt hyvinvointialueilla ollaan vielä ison muutoksen äärellä, mutta jatkossa palveluiden turvaamiseksi ennaltaehkäisyn rooli oli tärkeää nostaa keskiöön. Liikkumisen palvelurakenteiden kehittäminen olisi tärkeää, liikkumisen tulisi olla osa jokapäiväisiä potilastapaamisia. Ennen rakenteiden kehittämistä tulisi varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen liikkumisen edistämisestä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu uudistuksen myötä sekä hyvinvointialueille että kunnille. Sen sijaan liikuntatoimi on säilynyt edelleen kuntien vastuulla. Kehittämisen tarpeessa olisi liikuntaneuvonnan palvelurakenteet, eli tulevaisuudessa terveydenhuollon ammattilaiset pystyisivät ohjaamaan asiakkaita liikuntaneuvontaan sekä seuranta neuvonnan rinnalla. Hyvinvointialueiden ja kuntien lisäksi toiminnassa on mukana kolmas sektori, esimerkkinä ODL:n Liikuntaklinikka. Liikuntaklinikalla olisi paljon annettavaa esimerkiksi palvelunohjauksen, hankeyhteistyön sekä tutkimusyhteistyön myötä hyvinvointialueille. Lisäksi kolmannella sektorilla on esimerkiksi urheiluseurojen toimijoita.
Valtakunnan tasolla liikkumattomuus on niin iso haaste. Suomessa on laskettu, että 3 miljardia euroa ylimääräisiä kuluja tulee siitä, että väestö liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Ongelmaa ei voida ratkaista pelkästään terveydenhuollossa tai kunnissa, vaan koko yhteiskunnan palvelusektorit sekä hallinnon tulisi yhdessä lähteä ratkomaan tätä ongelmaa. Kaupungit tulisi rakentaa tukemaan turvallista liikkumista, ja jo peruskouluopetuksessa tulisi ottaa huomioon liikkuminen. Lisäksi työnantajilla on isot säästömahdollisuudet jos kannustetaan työntekijöitä liikkumaan.
Liikkumisen käypä-suosituksissa on vahva näyttö taustalla, että kakkostyypin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet, ennenaikaisen kuoleman riski, ylipaino, useat eri syöpätyypit, masennus- ja ahdistusoireet olisi ennaltaehkäistävissä liikkumisella. Liian vähäinen liikkuminen itsessään tuo lisäkustannuksia valtiolle, ja pelkästään istumisen vaikutukset tuo 1,5 miljardia lisäkuluja. Istuminen on lisääntynyt vuosien varrella erityisesti älypuhelimen, television ja tietokoneiden ruutujen katsomisen takia.
Kansainvälisesti on näyttöä, että enemmän liikkuvat ihmiset käyttävät vähemmän terveyspalveluja. Lisäksi ODL:n SEPAS-hankkeessa tutkitaan liikunnan ja talouden välisiä yhteyksiä, ja alustavissa tutkimustuloksissa on havaittu jo pelkästään Oulun väestöstä se, että myös täällä Pohjois-Suomessa vähemmän liikkuvat käyttävät enemmän terveyspalveluita. Näitä tuloksia voisi siis hyödyntää sote-kuormituksen purkamiseen saamalla ihmiset liikkumaan enemmän, jolloin ennaltaehkäistäisiin palveluiden tarpeita.
Länsitien väitöskirjan tutkimuksessa tunnistettiin 67-70 -vuotiasta neljä erilaista liikkujatyyppiä: sohvaperunat, puuhastelijat, liikkuvat istujat ja aktiiviset. Tutkimuksessa katsottiin yhteyksiä liikuntatyyppien ja sokeriaineenvaihdunnan välillä, ja havaittiin, että henkilöt, joilla oli suurin riski sairastua kakkostyypin diabetekseen olivat enemmän vähemmän liikkuvissa eli sohvaperunoissa.
Länsitie ei halua puhua termistä liikunta, vaan preferoi liikkuminen-termiä. Jos ihmiset eivät halua harrastaa liikuntaa, ei voida auktoriteettina tuoda liikuntaa heidän arkeen. On paljon helpompaa lähteä liikkeelle siitä, että jokainen voi arjessaan vähentää istumista, jolloin se kevyen liikkumisen määrä automaattisesti kasvaa. Länsitie lisäisikin arkiliikkumista ja kevyttä puuhastelua, ja sitä kautta edistäisi liikkumista.
Liikkumista ei ole perinteisesti mielletty terveydenhuollon tehtäväksi, mutta jos halutaan ennaltaehkäisyä, on se otettava osaksi terveydenhuollon palveluvalikoimaa. Siihen tarvitaan henkilöstölle lisäkoulutusta, sillä tällä hetkellä koulutusrakenteet eivät ota huomioon liikkumisen tärkeyttä.
Länsitie oli mukana ODL:n ja NHG:n yhteistyössä tehdyssä Valtion liikuntaneuvoston tilaamassa selvityksessä, jossa tarkasteltiin liikkumisen edistämisen huomioimista osana keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten koulutuksia toisella asteella, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa. Selvityksessä kävi ilmi, että koulutusten opetussuunnitelmissa näkyy vain vähän liikkumisen ja liikunnan edistämisen osaamistavoitteita ja sisältöjä. Liikkumisen edistäminen tulisi siis lisätä jo opetussuunnitelmiin. Lue koko selvitys täältä.
Liikkumisen edistämisellä voidaan saada isoja vaikutuksia. Se vaatii kuitenkin ongelman tunnustamista yhteiskunnassa, ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä tarvitaan. Länsitie kannustaa lopuksi ihan jokaista ottamaan asian puheeksi organisaatiossaan ja nostamaan liikkumisen merkityksen esille.
Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?
Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostiemme Mika Kaartisen sekä Elina Laukan kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.
Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!
Kuuntele toisen kauden jaksot sote-uudistuksesta:
- Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Vieraana Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
- Miten ICT-arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Vieraana Mikko Huovila, STM
- Pelastustoimen ja soten synergia hyvinvointialueilla. Vieraana Heidi Huuskonen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
- Miten yhteensovittaa muuttuvat palvelutarpeet ja talouden realiteetit? Vieraana Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö
- Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla. Vieraana Katja Rääpysjärvi, Pohde
-
Muutos – onko se kirous vai mahdollisuus? Vieraana Lilli Väisänen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- Kuinka liikkumisella voidaan saavuttaa vaikuttavuutta sote-palveluissa? Vieraana Miia Länsitie, Oulun Diakonissalaitos
Kuuntele myös kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:
- Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
- Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
- Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
- Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP
- Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP
- Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL
- Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP
- Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto
- Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe
- Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG