Kansallinen vaikuttavuusseminaari 2019: Terveydenhuolto vaikuttavuusperusteiseksi – yhteiset rahat oikeaan paikkaan

Uutisia

30.09.2019

Kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa 2019 todettiin, että vaikuttavuuden on ohjattava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää. Sote-uudistus olisi saatava vihdoin valmiiksi, mutta vaikuttavuudessa voi edetä pilotoimalla ja ottamalla vaikuttavuus johtamisen välineeksi.

Vaikuttavuus on palvelulla aikaansaatu tilamuutos – kustannusvaikuttavuudesta puhutaan, kun siihen yhdistetään tieto kustannuksista, eli paljonko terveyttä ja hyvinvointia saadaan aikaan käytettyä euroa kohden. Kansallisessa vaikuttavuusseminaarissa jaettiin kokemuksia ja keskusteltiin siitä, millä askelilla vaikuttavuusperusteisuuteen päästään. Seminaari järjestettiin 25.9.2019 Helsingissä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Nordic Healthcare Groupin (NHG) yhteistyönä.

Johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että kansallisessa kehitystyössä on eletty pitkään hiljaista aikaa. Tarvitaan strategia, johon koko organisaation on sitouduttava. Vaikuttavuus pitää ottaa osaksi sote-uudistusta ja rahoitus on kohdistettava siihen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ja valtiovarainministeriössä katsotaan, että Suomella on edellytyksiä tulla vaikuttavuuden kärkimaaksi, mutta kaikkia etuja, kuten vahvaa tiedontuotantoa ja kansallisia rekisterejä, ei ole vielä hyödynnetty. Keskustelu on alkanut alueellisesti, mutta vuoropuhelua tarvitaan lisää.

Muutosjohtaja Kari Hakari valtiovarainministeriöstä sanoi seminaarin olevan käytännön esimerkki vuoropuhelusta ja ministeriöiden ja yksityisten yritysten yhteistyöstä.

– On paljon tuotantoa, jonka yksityiset toteuttavat ja johon tarvitaan myös kolmatta sektoria. Jos jollakin mallilla saadaan hyviä tuloksia, sitä ei tule lailla torpedoida. Tieto tulee kääntää näkyväksi kaikilla tasoilla, Hakari sanoi.

Raha ja päätös samaan paikkaan

Muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudenmaan liitosta piti erillisiä toimenpiteitä tarjoavaa nykyistä järjestelmää tuhlaavana. Kokonaisuuden sijaan asiakkaan ongelmaa yritetään ratkaista osina. Tarvitaan kokonaiskuvaa ja vuoropuhelua. Mutta jos on liian monta ohjaajaa, ei ole yhtään ohjaajaa.

– Järjestäjällä on oltava rahat ja päätöksentekokyky, muuten tarjonta ohjaa euroja eikä toisinpäin. Nyt raha ja päätös on hajautettu liian monelle taholle, Aronkytö sanoi.

– Kun tavoitteena on sosiaalisen ja terveydenhuollon järjestelmien yhdistäminen, on tärkeää katsoa asiakkaan kokonaismuutosta eikä yksittäisen toimenpiteen vaikutusta. On myös määriteltävä asiakkaan todellinen tavoite, onko se esimerkiksi työkyky vai joku muu.

Aronkytö arvioi, että Suomi ei pärjää kovin hyvin vaikuttavuuden johtamisessa verrattuna esimerkiksi Norjaan. Suomessa väestö lihoo eivätkä vanhukset liiku riittävästi. Myös mielenterveyspotilaita kuolee enemmän. Mitä monitahoisempi ongelma on, sitä vaikeampaa sitä on ohjata. Järjestäjällä on oltava tietoa, jotta euro ohjautuu oikeaan paikkaan.

Timo Aronkytö, Uudenmaan liitto

Potilas keskiöön omassa hoidossaan

Aidosti vaikutusperusteista terveydenhuoltoa ei ole vielä missään maailmassa toteutettu. Hollannissa on vakuutuspohjainen, läpinäkyvyyteen pyrkivä järjestelmä, jossa asiakas voi valita oman terveyspalvelun tuottajansa ja häneltä kysytään näkemyksiä hoidon vaikutuksista. Hollanti keskittyy vaikuttavuudessa erikoissairaanhoitoon ja järjestelmää seurataan ministeriössä, rahoituksen ja tuotannon tasolla.

Ruotsissa Uppsalan yliopiston professori Morten Kildalin mukaan kysymys on tiimityöstä, jossa potilas on mukana.

– Vaikuttavuusperusteinen terveydenhoito on luonnollinen askel eteenpäin ja se edellyttää ajattelun muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa enemmän tietojen vaihtoa ja laitteiden saamista oikeille paikoille tiedon keräämiseksi.

– Potilas on asiantuntija omassa sairaudessaan ja myös siinä, miten hän kokee terveydenhoitojärjestelmän. Potilailta ei siis vain kerätä tietoa vaan toimitaan heidän kanssaan. Tärkeää on myös mitata prosessia hoitotuloksen ja potilaan kokemuksen lisäksi.

Morten Kildal, Uppsala University Hospital

Piloteilla liikkeelle kehitystyössä

Kun vaikuttavuus ohjaa terveydenhuoltoa, potilasryhmät jaetaan heidän tarpeidensa ja vaikuttavuustavoitteidensa perusteella ja kehitetään seurantaan standardoidut mittarit. Esimerkkejä on jo eri puolilta Suomea.

Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa vaikuttavuuden seuraamista on kehitetty syöpäpotilaiden hoidossa. Prototyyppi ei ole vielä valmis, mutta vaikutukset ja kustannukset on tehty näkyviksi työkalussa, jossa tietoa saadaan visuaalisesti esille niin johdolle kuin hoitaville lääkäreille. Tiedon keruussa potilaan ja läheisten kanssa käytävät hoitoneuvottelut ovat keskeisiä.

Vaikuttavuuden seurantaa on kehitetty yhteistyössä TAYS:n, Roche Oy:n ja NHG:n kanssa.

– Jos vain julkinen toimija tekisi tällaista, se tukehtuisi nopeasti työmäärään. Nyt käytetään kunkin parasta osaamista. Työssä vaalitaan potilaan tietosuojaa ja lupaprosessit vaativat paljon esityötä. Tärkeää on avoin keskustelu ja ideointi, luottamus ja osaamisen optimointi, kertoi vastuualuejohtaja Tuula Lehtinen TAYS:sta.

Keski-Suomen keskussairaalassa vaikuttavuustietoa hyödynnetään sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa. Standardin asettamisessa potilaan tuottama tieto yhdistetään lääketieteelliseen tietoon, seurantaan ja kohtausindikaattoreihin.

Kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen näki potilaan roolin mullistuvan. Kun hoitoketjun onnistumista alettiin seurata kysymyspatteristolla, 89 prosenttia potilaista halusi mukaan usean vuoden kestävään seurantaan. Se on valtava voimavara.

– Maalaisjärki on hiljainen tieto prosessissa. Ilman hypeä mukaan pystytään tuomaan myös tekoälyä. Henkilöstö saadaan mukaan, kun sparrataan toisiamme ja rakennetaan yhteinen juttu, jossa on monta ammattikuntaa.

Myös nuoria tukevassa Diakonissalaitoksen Vamos-toimintamallissa on tehty ja otettu käyttöön mittarit, jotka auttavat tunnistamaan jo varhaisemmin toisen asteen opinnoissa  koulupudokkuusriskissä olevia nuoria, jotka hyötyisivät yksilö- ja ryhmätuesta. Koulu- ja työelämään kiinnittyminen luo paitsi nuorelle itselleen myös kansantaloudelle valtavia hyötyjä.

Hankintoja voi tehdä arvoperusteisesti

Seminaarissa puhuttivat myös julkiset hankinnat, joita tehdään usein pelkästään hinta edellä. Hankintoihin kaivattiin mekanismia ja malleja hyvien käytäntöjen levittämiseen valtakunnallisesti. Mukana tulisi olla myös teknologia ja laitteet.

Toimitusjohtaja Laura Simik Sailab-MedTech Finland ry:stä totesi hankintalain olevan sinänsä hyvä, mutta vaihtoehtoisia arvopohjaisia hankintoja ei osata hyödyntää. Potilas keskiöön on hankinnoissakin hyvä ohje.

– Asiantuntijoita tarvitaan hankintaryhmän tueksi, itse kilpailutus ja hankinta on pelkkä tekninen suoritus. Asiantuntija on myös palvelun tai tuotteen tuleva käyttäjä.

– Hankinnassakin on lähdettävä potilaan kokemuksesta ja tarpeesta. Jos hankitaan esimerkiksi pyörätuolipotilaille istuintyynyjä, käyttäjät osaavat kyllä kertoa millainen on hyvä. Ei siis pyritä kustannussäästöön vaan investoidaan terveyteen.

Paneelissa Pia Maria Jonsson, THL, Kari Hakari, VM, Pasi Pohjola, STM ja Paulus Torkki, HY

Kohti oikeudenmukaisempaa priorisointia

Keskustelu priorisoinnista on nostanut julkisuudessa esiin pelkoja ja kysymyksiä, ketkä tulevaisuudessa saavat hoitoa ja ketkä eivät.

THL:n johtavan asiantuntijan Pia Maria Jonssonin mukaan julkisessa terveydenhuollossa tarvitaan priorisointia, mutta ilman tietoa sitä ei voida tehdä. Jo oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä, jotta rahoilla voidaan tehdä oikeita asioita. Jonkun tahon on myös valvottava kerätyn tiedon laatua valtakunnallisesti.

– Visioni on, että tiedon kerääminen, seuranta ja arviointi on tehty suurimpien tautiryhmien osalta ja eri toimijat voivat sitä hyödyntää.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja ja COXA -tekonivelsairaalan toimitusjohtaja Tarmo Martikainen uskoo myös vahvasti vaikuttavuuteen. Ongelma on lähinnä siinä, mistä luotettavaa dataa saadaan ja miten rakennetaan ohjausmekanismi, jotta saadaan priorisoitua rahaa oikeaan paikkaan.

– Kansallisia ratkaisuja on hyvä saada, mutta niitä ei kannata jäädä odottelemaan vaan edetään kahdella rintamalla.

Myös HUS:n toimialajohtaja Jarkko Pajarinen totesi, että tiedolla johtamisessa haaste on saada mekanismi toimimaan. On kerättävä aukotonta dataa, analysoitava ja jaettava se oikeaan paikkaan.

– Tarvitaan kattojärjestäjä, joka kerää parhaat käytännöt. Voi sanoa, että ollaan vielä lapsenkengissä.

– Priorisointi on kipeä asia, jota joudutaan vääjäämättä tekemään. Priorisointeja tehdään nytkin, mutta tällä hetkellä ne tapahtuvat ”hiljaisesti”, eivätkä ne aina perustu vaikuttavuustietoon.

– ”Try and error” on myös hyvä tapa edetä parasta mahdollista tulosta kehitettäessä. Uskon alhaalta ylöspäin toimivaan mekanismiin, koska valmiit paketit eivät koskaan ole sataprosenttisesti toimivia. Sairaanhoitopiirit voisivat olla hyvänkokoinen kokoava ja toimeenpaneva taho. Omalla toimialallani on otettu käyttöön potilasryhmittäin standardoituja rekistereitä ja siellä on vaikuttavuuden arvioinnin ja kehittämisen suhteen kova draivi, Pajarinen kertoi.

Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja NHG:n kehitysjohtaja Paulus Torkin mielestä kehitystyössä ei kannata jäädä abstraktille tasolle vaan astua ulos oikeaan elämään. On hyvä aloittaa pienestä ja toimia nopeasti.

– Kokeilkaa ja pilotoikaa. Ensin on määriteltävä, mikä on vaikuttavuuden tavoite ja lähdettävä rohkeasti liikkeelle. Laatu elää käytön mukana.

Toimittaja Marja Lammi

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close