HERoS – Kohti parempaa varautumista ja reagointia pandemioissa

NHG Näkökulmia

23.04.2020

Miten nopeasti koronavirus leviää väestössä? Kuinka moni joutuu tehohoitoon ja kuinka pahasti sairaalat kuormittuvat? Mitkä tekijät vaikuttavat viruksen leviämiseen ja kuolleisuuteen? Mitkä toimenpiteet ovat olleet vaikuttavimpia leviämisen ehkäisyssä ja kuolleisuuden pienentämisessä, ja missä vaiheessa epidemiaa eri toimenpiteitä tulisi ottaa käyttöön? Näitä kysymyksiä on pohdittu ympäri maailmaa viime viikkoina, ja monenlaisia malleja ja teorioita on jo ehditty esittää ratkaisuksi.

EU:n komission rahoittama HERoS -tutkimushanke (Health Emergency Response in Interconnected Systems) keskittyy muun muassa näihin kysymyksiin. Kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tavoitteena on rakentaa kokonaiskuva Covid-19 -viruksen aiheuttaman epidemian etenemisestä, erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista sekä eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien ja hallintorakenteiden kyvystä reagoida poikkeustilanteessa. Hanketta koordinoi Hankenin humanitäärisen logistiikan instituutti (HUMLOG), ja se toteutetaan tutkijoiden tiiviinä yhteistyönä ympäri Eurooppaa: hankkeessa on mukana organisaatiota Suomen lisäksi Hollannista, Puolasta, Italiasta, Iso-Britanniasta, Ranskasta ja Pohjois-Makedoniasta. NHG tuo konsortioon simulointiosaamista ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien ymmärrystä. Hanke käynnistyi huhtikuun alussa.

Covid-19 -pandemia on saanut ennennäkemättömät mittasuhteet ja se koettelee maiden terveydenhuoltojärjestelmiä sekä talouden ja koko yhteiskunnan rakenteita kaikkialla maailmassa – tällä hetkellä eniten Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Epidemia on edennyt eri vauhdilla eri maissa, ja maiden valitsemat toimenpiteet ja niiden ajoitus ovat poikenneet toisistaan. Toimenpiteiden käyttöönottoa on hidastanut toisaalta tiedon puute viruksen levinneisyydestä ja toisaalta epätietoisuus erilaisten toimenpiteiden vaikutuksesta – sekä viruksen leviämiseen että talouteen ja yhteiskuntaan laajemmin. Aiempaa kokemusta vastaavantyyppisestä tilanteesta on vain Aasian mailla, joissa SARS:ia on esiintynyt aika-ajoin 2000-luvulla, mutta tällöinkin puhutaan täysin eri mittaluokan ilmiöstä. Hallitukset asiantuntijoiden tukemana ovat joutuneet tekemään päätöksiä kiireessä ja vajavaisen tiedon pohjalta ilman aiempaa kokemusta. Maat ovat yrittäneet oppia toisiltaan, erityisesti Kiinalta, Etelä-Korealta ja Italialta, joihin epidemia levisi aikaisemmin kuin muualle.

Monet tekijät vaikuttavat sekä epidemian leviämiseen että maiden kykyyn reagoida. Yhteiskuntarakenteet vaikuttavat päätöksentekomahdollisuuksiin ja informaation kulkuun, yhdyskuntarakenteet ja kulttuuri taas viruksen leviämismahdollisuuksiin sekä eristämistoimenpiteiden tehoon. Terveydenhuoltojärjestelmän varautumisen taso ja kyky uudelleenohjata resursseja nopeasti vaikuttavat testausmääriin, hoitokapasiteettiin ja sitä kautta epäsuorasti myös viruksen leviämiseen ja lopulta kuolleisuuteen.

Eri maissa terveydenhuoltojärjestelmät myös eroavat toisistaan monessa suhteessa. Ensinnäkin varautumisen tasossa on eroja lähtien varmuusvarastojen koosta ja pandemiasuunnitelmien kattavuudesta. Toiseksi terveydenhuoltojärjestelmien rahoitusmallit poikkeavat olennaisesti toisistaan: on täysin verorahoitteisia, julkispohjaisia järjestelmiä, kuten pohjoismaiset järjestelmät, ja toisessa ääripäässä vakuutuksiin ja yksityiseen tuotantoon nojaavia järjestelmiä. Kolmanneksi järjestelmät eroavat sen suhteen, kuinka keskittynyttä päätöksenteko on ja mitkä kansallisen tason toimijoiden valtuudet ovat tehdä päätöksiä esimerkiksi resurssien allokaatiosta maan sisällä tai eri palveluiden välillä. Olennaista epidemian leviämisessä on myös yksilöiden käytös, johon yhdyskuntarakenteen ja kulttuurin lisäksi vaikuttaa myös terveydenhuollon rahoitusmalli ja esimerkiksi potilaiden itse maksettavaksi jäävien omavastuiden suuruus lääkärikäyntien ja laboratoriotestien kustannuksissa.

HERoS-hankkeessa rakennamme integroidun simulointimallin, jonka avulla eri tekijöiden vaikutuksia epidemian leviämiseen ja kuolleisuuteen voidaan mallintaa. NHG ja Delftin yliopisto tekevät yhteistyötä mallin rakentamisessa. Tämän lisäksi hankkeessa mallinnetaan varautumista ja pandemian vaikutuksia globaaleihin tilaus-toimitusketjuihin esimerkiksi lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa. Kolmantena osa-alueena tutkitaan sosiaalista mediaa kansalaisten tiedon jakamisen ja saannin alustana. Ensisijaisena tavoitteena on kehittää keinoja havaita valeuutiset ja virheellinen informaatio mahdollisimman nopeasti ja ehkäistä väärän tiedon leviämistä.

Internetistä on saatavilla lukuisia erilaisia simulointimalleja koronavirusepidemian leviämisestä. Ne perustuvat tyypillisesti tartuttamisalttiuteen, itämisaikaan, vakavasti sairastuneiden osuuteen ja hoitoaikaan sekä kuolleisuuteen. HERoS-hankkeessa tavoitteenamme on rakentaa monitahoisempi malli, joka tuo yhteen palvelujärjestelmien ominaisuudet sekä tehdyt toimenpiteet viruksen leviämiseen ja kuolleisuuteen. Tuotamme näin arvokasta tietoa päätöksentekijöille, miten seuraavalla kerralla– tai koronavirusepidemian mahdollisen toisen aallon iskiessä – tulisi toimia ja mitä toimenpiteitä missäkin vaiheessa epidemiaa tulisi toteuttaa. Vielä pidemmällä aikavälillä on mahdollista muuttaa yhteiskuntien hallintorakenteita ja terveydenhuoltojärjestelmän rakenteita, jotta niiden varautumisen tasoa ja reagointikykyä voitaisiin nostaa tulevien pandemioiden tai muiden vastaavien kriisien varalle. Myös näiden ratkaisujen löytämiseen tähtäämme tutkimuksellamme.

Ensimmäiset tutkimustulokset simulointimallista saadaan jo syksyllä 2020.

 

Riikka-Leena Leskelä, tutkimusjohtaja, NHG

riikka-leena.leskela@nhg.fi / 050 410 0737

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close