Etusivu » Uutiset » Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla – Terve! On the road -podcastin vieraana Katja Rääpysjärvi

Artikkelit

Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla – Terve! On the road -podcastin vieraana Katja Rääpysjärvi

Mikä on digitaalinen sote-keskus? Miltä se näyttää asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta? Millainen palvelupolku asiakkaalle muodostuu? Terve! -podcastin ensimmäisessä ”On the road” -jaksossa kuulemme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) digitaalisen sote-keskuksen aluejohtaja Katja Rääpysjärven ajatuksia digitaalisesta sote-keskuksesta palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla.

Katja Rääpysjärvi on toiminut reilu 13 vuotta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä, ensin erilaisissa digitalisaation kehittämistehtävissä ja teknologian käyttöönottoprojekteissa, ja viime vuodet hän on vastannut digitaalisista palveluista kokonaisuudessaan. Viime syksystä lähtien hän on toiminut Pohteen digitaalisen sote-keskuksen palvelualuejohtajana. Koulutukseltaan Katja on hyvinvointiteknologiainsinööri sekä tuotantotalouden diplomi-insinööri, tietojohtaminen pääaineena. Koko työuran hän on kuitenkin tehnyt sote-alalla.

Hyvinvointialueiden alkamisen jälkeen toiminta näyttäytyy kansalaisille edelleen hyvin samanlaisena kuin ennenkin. Alueet poistivat raja-aitoja ja tuovat asiakkaille tietoa saataville laajemmin. Lisäksi tehdään paljon kehittämistyötä. Digitaalisten kanavien kautta tarjotaan samoja palveluita, kuin terveysasemillakin ja pyritään tuomaan palvelut lähemmäs ihmisiä. Lisäksi on tuotu uusia työkaluja, kuten chat-palvelu ja OmaOlo, sekä digihoitopolkuja implementoidaan osaksi koko palvelua.

Palvelupolku on samanlainen kuin fyysisissäkin palveluissa – digipalveluissakin tehdään ensin oireiden arviointia ja ohjataan sen mukaan oikealle ammattilaiselle ja palvelulle. Etävastaanotot ovat yksi tapa tuottaa näitä palveluita, apu voidaan saada heti esimerkiksi konsultoimalla lääkäriä tai varaamalla aika myöhemmäksi samalle päivälle, jolloin asiakkaan ei tarvitse heti kiirehtiä paikanpäälle. Digipalveluiden avulla myös pitkät välimatkat vastaanotolle poistuvat, sillä avun saa helposti etänä. Palvelut ovat siis saavutettavissa helpommin välimatkoista riippumatta sekä aukioloajat ovat pidemmät digipalveluissa.

Oulun kaupungilla on jo pitkän linjan kokemusta digipalveluista, mutta silti halutaan nostaa rimaa entistä korkeammalle. Asiakkaat ovat jo mahdollisesti valmiimpia digipalveluiden hyödyntämiseen kuin ammattilaiset, ja monet, varsinkin nuoret, pitävät niitä hyvin luontaisina. Silti edelleen fyysisiäkin palveluita tarvitaan, sillä kaikille asiakkaille, eikä ammattilaisillekaan, sovellu digipalvelut.

Vuoden sisään on avautunut paljon uusia digipalveluita. Näitä on pyritty benchmarkkaamaan muihin toimijoihin myös Euroopan tasolla, ja on huomattu, että Pohjoismaat vaikuttavat olevan hieman edellä digipalveluiden kehityksessä.

Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteena on saavutettavuuden lisääminen ja pyrkimys yhdenmukaistamaan toimintatapoja luomalla käytänteitä, jotka palvelee koko alueen asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla.

Ammattilaisten näkökulmasta etänä työskentely vaatii tietynlaista osaamista. Videovälitteisellä vastaanotolla on tärkeää, että ammattilainen osaa puheella kommunikoida asiakkaalle selkeästi asiat. Käyntejä pystytään myös aikatauluttaa tiiviimmin. Ammattilaisia tuetaan tässä työtavassa kokoajan ja järjestetään erilaisia koulutuksia. Ja henkilöt, joille liikkuva tai fyysinen työ ei sovellu, pystyy silti jatkamaan ammattiaan etätyönä. Lisäksi on noussut esiin yksityiseltä puolelta, että etäsotetyöhön on helpompi rekrytoida ammattilaisia ja paikoista ollaan hyvin kiinnostuneita. Osittainen etätyö edistää myös ammattilaisten työhyvinvointia ja jaksamista.

Johtamisen näkökulmasta on otettu huomioon tekniset välineet, joilla tuottaa digipalveluita. Lisäksi henkilöstö on saman johdon alla. Prosessien johtaminen helpottuu, mutta etätyön lisääntyminen hajauttaa työtä ja vaatii luottoa puolin ja toisin. Toisaalta ammattilaiset tekevät itsenäistä työtä myös fyysisesti terveysasemillakin. Isossa asemassa on muutosjohtaminen, kun toimintoja muutetaan, sekä digipalveluiden ja fyysisten palveluiden yhteentoimimisen sovittaminen.

Digitaalisilla työkaluilla pystytään jakamaan asiakasmassaa, tästä hyvänä esimerkkinä OmaOlo, jossa oirearvioiden avulla saa suoraan kotiohjeet, ja jos ne eivät riitä, pystytään varaamaan aika esimerkiksi vastaanotolle. Toimintaprosesseja täytyy tarkastella kriittisesti ja prosessien pitää oieta, jotta digipalveluista on hyötyä palveluketjussa. Itse välineillä voidaan ratkaista ja automatisoida palveluita, mutta ne toimivat myös keinona tarkastella prosesseja uudestaan.

Rääpysjärvi toivoo, että parin vuoden päästä palveluita on laaja-alaisesti tarjolla, ja jo asiakkaan yhdellä kontaktilla osataan ohjata oikeille ammattilaisille ja palveluihin. Palveluvalikko on laaja, ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet ja automatisoituneet. Automatisointi voi tuoda ratkaisuja henkilöstöpulaan, mutta ihmisiä toki tarvitaan edelleen.

Viime vuosien sekä tulevien vuosien aikana ministeriö on avokätisesti antanut rahaa digipalveluiden kehittämiseen, joka on mahdollistanut paljon hyvinvointialueiden digipalveluiden ratkaisuissa. Kansallisella tasolla digipalveluita pidetään edelleen erillisenä palveluna, eivätkä ne ole vielä luonnollinen tapa tuottaa palveluita. Tiedon hyödyntäminen asiakkaan hyväksi vaatii vielä kehittämistä, sillä tieto on vielä hajallaan eri järjestelmissä, mutta on jo kehittynyt viime vuosina.

Vaikuttavuuden sekä hoidon ja palveluiden jatkuvuuden tutkimusta tarvitaan digipalveluihin. Lisäksi asiakashyötyjen ja organisaatioiden hyödyn tutkimista tulisi tehdä.

”Vaikka palveluiden edessä on “digi”-sana edessä, niin täysin samoja palveluita ja samoja asiakkaita palvellaan edelleen, palveluita pyritään vaan kehittämään paremmiksi ja saavutettavimmiksi.”, Rääpysjärvi tiivistää.

Kuuntele jakso.

Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?

Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostiemme Mika Kaartisen sekä Elina Laukan kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.

Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!

Kuuntele toisen kauden jaksot sote-uudistuksesta:

  1. Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Vieraana Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
  2. Miten ICT-arkkitehtuuri auttaa hahmottamaan monimutkaista uudistusta? Vieraana Mikko Huovila, STM
  3. Pelastustoimen ja soten synergia hyvinvointialueilla. Vieraana Heidi Huuskonen, Etelä-Karjalan pelastuslaitos
  4. Miten yhteensovittaa muuttuvat palvelutarpeet ja talouden realiteetit? Vieraana Ville-Veikko Ahonen, Valtiovarainministeriö
  5. Digitaalinen sote-keskus palveluiden tarjoajana hyvinvointialueilla. Vieraana Katja Rääpysjärvi, Pohde

Kuuntele myös kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:

  1. Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
  2. Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
  3. Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
  4. Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP
  5. Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP
  6. Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL
  7. Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP
  8. Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto
  9. Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe
  10. Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.