Etusivu » Uutiset » Arjen haasteet organisaatioiden ja palveluiden yhteensovittamisessa – Terve!-podcastin vieraana Marina Kinnunen

Artikkelit

Arjen haasteet organisaatioiden ja palveluiden yhteensovittamisessa – Terve!-podcastin vieraana Marina Kinnunen

Millaisia haasteita uuden alueorganisaation perustamiseen ja sen palveluiden yhteensovittamiseen liittyy? Miten tähän kannattaa varautua? Miten Pohjanmaalla näitä haasteita on ratkottu? Terve! -podcastin toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa kuulemme Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajan Marina Kinnusen ajatuksia ja kokemuksia hyvinvointialueiden rakentamisesta. 

Marina Kinnunen on Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja ja hänellä on monipuolinen yli kahdenkymmenen vuoden kokemus sosiaali- ja terveysalalta. Hän on pohjakoulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta hän huomasi jo pian olevansa hyvin kehittämishaluinen työtehtäviensä parissa. Kinnunen alkoikin lukemaan kauppatieteitä sairaanhoitajaopiskeluidensa ohella ja valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi hän siirtyi sairaanhoitajan tehtävistä kehittämistyön pariin ja siitä laatujohtajaksi. Hän työskenteli viisi vuotta pääosin potilasturvallisuuden ja laadun kanssa, mutta halusi vielä päivittäisen johtamisen puolelle. Kinnunen pääsikin johtajaylihoitajaksi, jonka jälkeen hänet valittiin sairaanhoitopiirin johtajaksi. Tämän jälkeen hän päätyi kuntayhtymän johtajaksi ja sitä kautta Pohjanmaan hyvinvointialueen johtoon.

Kinnusen motivaattorina on alusta asti toiminut laadukkaiden ja turvallisten palveluiden takaaminen kaikille asiakkaille. Vaikka roolit ovat olleet erilaisia, työ on aina tukenut Kinnusen tavoitetta laadukkaiden ja turvallisten palveluiden kehittämisessä. Asiantuntijana hän on oppinut, että henkilöstö ja esimiehet pitää saada sitoutettua mukaan tekemiseen. Johtajana hän on ymmärtänyt, että kaikilla päätöksillä on vaikutusta asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä henkilöstön kykyyn tehdä töitä. Kinnunen on väitellyt työnsä ohella myös tohtoriksi ja tehnyt EMBA:n, mitkä ovat tukeneet hänen päämääräänsä parempien palveluiden kehittämisessä.

Hyvinvointialueiden voimaanastumisen kannalta Pohjanmaan tilanne poikkeaa muista kunnista, sillä 13 kunnan palvelut sekä erikoissairaanhoito ovat muodostaneet hyvinvointialueen kuntayhtymän jo 1.1.2022 alkaen. Vuonna 2023 suurin uudistus koskee rahoitusmallin muutosta, mutta myös suorilla vaaleilla valittujen päättäjien astuminen valtaan näkyy muutoksena Pohjanmaalla. Lisäksi hyvinvointialueeseen liittyvät vielä pelastustoimi, erityishuollon palvelut sekä kaksi kuntaa. Toiveena olisi, että tulevaisuudessa keskiössä olisivat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennaltaehkäisy.

Vapaaehtoisen kuntayhtymän päätöksentekoon käytetty aika on osoittautunut hyödylliseksi, ja siinä tavoitellut luottamus ja yhteistyö näkyvät työssä tänä päivänä. Yhdyspintoja on saatu luotua runsaan keskustelun kautta eri toimijoiden välillä ja niiden kehittämistä jatketaan myös tulevaisuudessa. Kinnunen korostaa, että yhteistyöhön tulee panostaa myös jatkossa eri osa-alueiden välillä eikä ajatella, että kaikki jää hyvinvointialueen vastuulle. Kouluterveydenhuollon ja -henkilökunnan yhdyspinta on erinomainen esimerkki siitä, missä yhteistyön täytyy toimia saumattomasti myös jatkossa. Hyvinvointialueen valmistelu on antanut monipuolisia oppeja ja toisaalta osoittanut, että kehitettävää on edelleen paljon.

Keskeisimpänä on huomattu, että ymmärrys uudistuksen suuruudesta on ollut puutteellista monilta osin. Tämä on näyttäytynyt esimerkiksi muutosvastarintana ja hallinnollisina puutteina. Kinnunen suositteleekin vahvaa realismia sen suhteen, kuinka paljon asioita voidaan viedä läpi alkuvaiheessa. Hän suosittelee määrittämään pitkäntähtäimen suunnan kehitykselle sekä tavoitteen siirtymävaiheen ajalle, jonka jälkeen voidaan keskittyä vahvemmin uuden kehittämiseen. Kinnunen painottaa, että laajempi kehittäminen edellyttää selkeää tilannekuvaa. Ennakoiva riskienarviointi on osoittautunut myös kannattavaksi ja osa haasteista on pystytty välttämään sen avulla. Näkemys haasteista tosin muuttuu jatkuvasti, toteaa Kinnunen. “Tammikuussa luulin haasteiden olevan eri, kuin mitä ne nyt ovat, ja taas puolen vuoden jälkeen näkemys voi poiketa täysin oletetusta.”

Ensimmäisenä vastaan on tullut monelle uuteen työpaikkaan astuminen; uusien järjestelmien opetteleminen ja käytäntöjen hakeminen. Kinnunen kertoo, että uudistukset ovat aiheuttaneet myös osaltaan vastarintaa henkilökunnan huomatessa, että aiemmin toiminut ei toimikkaan enää samalla tavalla. Hän toteaa, että käytännön asiat saatiin kuitenkin suhteellisen helposti kuntoon, mutta tekemistä riittää, kun jokainen prosessi tarvitsee uudistusta.

Kinnunen kertoo, että hallinnollisen työn väheneminen on ollut yleinen harhaluulo. Työmäärä kasvoi selkeästi prosessin alussa, sillä henkilöstöä ei siirtynyt samassa suhteessa tehtäviin nähden. Hallinnollisen työn haasteet aiheuttavat eniten hankaluuksia henkilökunnalle, mutta niistä kärsivät myös asiakkaat. Pohjanmaalla tämä näkyi esimerkiksi siirtämättöminä tuntityölistoina. Kinnunen korostaa, että riittävään hallinnollisen henkilökunnan määrään on keskeistä kiinnittää huomiota.

Hyvinvointialueella on tärkeää olla myös yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Todellinen integraatio, yhdenvertaiset palvelut sekä henkilöstöresurssien allokointi kärsivät järjestelmien hajanaisuudesta, millä on suora vaikutus asiakkaiden ja potilaiden palveluihin esimerkiksi puhelinvaihteen kautta. Haasteeksi osoittautui myös henkilökunnan ja esimiesten perehdytyksen tarpeen aliarviointi. Uusien järjestelmien voimaanastuminen hankaloittaa perustyökalujen, kuten HR-järjestelmien sekä taloustyökalujen, käyttöä. Perehdytyksen tärkeys korostuu etenkin, kun osaajia tulee monista eri organisaatiosta. Henkilökunnan osallistaminen uudistuksiin on keskeistä, sillä monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka suuri merkitys esimerkiksi hallinnollisilla uudistuksilla on omaan työhön. Kinnunen painottaa myös, että kaikki ottavat muutoksen vastaan eri tavalla, jolloin organisaation pitää pystyä tukemaan henkilökuntaa tarvittaessa muutoksen eri vaiheissa. Tiedottamisen tärkeys korostuu etenkin, kun hyvinvointialueista tulee Suomen suurimpia työnantajia.

Kinnunen kertoo, että Pohjanmaalla selkeinä kehittämisen teemoina ovat olleet toimivat lähipalvelut, joihin kytkeytyy myös digitaalisten palveluiden kehittäminen. Digitaalisten palveluiden kehittämisellä pyritään mm. tarjoamaan enemmän erikoissairaanhoidon palveluita lähipalveluina. Potilasturvallisuus on nostettu kehittämisessä myös erittäin korkealle. Kinnunen kuitenkin korostaa, että mikään näistä ei ole mahdollista ilman motivoitunutta henkilöstöä. Henkilöstön viihtyvyyden eteen pitää tehdä paljon töitä, jotta kehitystä on mahdollista toteuttaa. Kinnunen kertoo, että hän kiinnittää paljon huomiota myös vertaiskehittämiseen omassa työssään. Hän kokee väestön voinnin kattavan kartoituksen erityisen tärkeänä – sen pohjalta voidaan tarjota palveluita, joita väestö arvostaa ja tarvitsee. Yhteistyö asiakkaiden ja väestön kanssa on kriittistä. Päätöksentekoa ovat ohjanneet sektorijohtajien tekemät, Pohjanmaan väestön voinnista kertovat raportit, joihin on kerätty tietoa mm. THL:stä.

Vaikka viime vuonna prosessiin ei vielä osallistettu kolmatta sektoria, asiakasjärjestöjä tai yrityksiä, vuoden 2023 valmistelua koskee eri tilanne foorumien ollessa valmiina. Pohjanmaa on käyttänyt hyödyksi esimerkiksi lakisääteisiä toimikuntia, kuten neuvostoja. Kansallisessa yhteistyössä Kinnunen korostaa yhteistyötä, vertaiskehittämistä sekä ohjausta, tukea ja avointa keskustelua. Hän painottaa, että on tärkeää ottaa mallia muiden esimerkeistä – kaikkea ei tarvitse tehdä kahdesti. Myös henkilöstö tarvitsee apua ja tukea muutokseen uskomisessa uusilta valtuutetuilta. Täytyy varautua myös siihen, että media uutisoi pääasiallisesti haasteista onnistumisten sijaan.

“Asukkaiden ja potilaiden näkökulmista on onnistuttu”, kertoo Kinnunen. Asiakas- tai potilasturvallisuus ei ole vaarantunut, ja asiakkaat sekä potilaat ovat saaneet palvelunsa suhteellisen katkeamatta. Yhdenvertaisia palveluita haetaan alueen väestölle ja Kinnunen kertoo, että etenkin yhdenvertaisiin ohjeisiin haluttiin panostaa mm. koronan hoidossa. Näin ollen esimerkiksi hinnat yhtenäistettiin, mikä johti toisaalta osittaiseen tyytymättömyyteen niiden asiakkaiden osalta, joita hintojen kallistaminen koski. Kinnunen näkee kuitenkin hyvinvointialueiden suurimman mahdollisuuden uusien työskentelytapojen löytämisessä integraation myötä. Pohjanmaa on hyödyntänyt paljon tilannekuvia, missä eri alueiden johtajat käyvät läpi tilannettaan tunnin istunnoissa. Nämä ovat tukeneet paljon kokonaiskuvan muodostusta sekä kehittämisen parantamista.

Haasteista huolimatta Kinnunen toteaa olevansa motivoitunut kehittämään väestön hyvinvointia eteenpäin sekä luomaan entistä turvallisempaa arkea asukkaille. Hän toteaa merkityksellisyyden olevan iso tekijä motivaation kannalta – järjestelmällä ei ole itseisarvoa, vaan sen palveluiden taustalla seisovat päivittäin ihmiset. Kinnunen kertoo, että päivittäiset onnistumiset ja väestölle korvaamaton työ kantavat eteenpäin. “Minulla on vankkumaton usko siihen, että pystymme tuottamaan entistä parempia palveluita väestöllemme. Asettamalla väestön tarpeet keskiöön sekä yhdistämällä alueiden sekä eri sektoreiden osaamisen, pääsemme onnistumisiin!”

Kuuntele jakso.

Mikä on Terve! -podcast ja missä sitä voi kuunnella?

Terve! on NHG:n podcast vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jaksoissa tapaamme ihmisiä, jotka oikeasti tietävät, mitä vaikuttavuus on. Lähde hostimme Mika Kaartisen kanssa selvittämään, miten vaikuttavuuden maailmaan kannattaa syventyä ja miten ottaa ne ensimmäiset konkreettiset askeleet.

Terve! -podcast löytyy seuraavilta alustoilta: Spotify, Apple Podcasts, Google Podcasts, Breaker, Castbox, Overcast, Pocket Casts RadioPublic ja Jakso.fi. Terve ja tervetuloa mukaan!

Kuuntele myls kaikki ensimmäisen kauden jaksot vaikuttavuudesta:

  1. Mikä on vaikuttavuuden kansallinen merkitys? Vieraana Kari Hakari, STM
  2. Miten vaikuttavuutta on edistetty kansainvälisesti? Vieraana Paulus Torkki, HY ja NHG
  3. Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen
  4. Miten vaikuttavuus tukee johtamista? Vieraana Seppo Ranta, KSSHP.
  5. Miten vaikuttavuutta voidaan mitata? Vieraana Pirjo Mustonen, VSSHP.
  6. Mitä vaikuttavuus on tutkimustiedon valossa? Vieraana Antti Malmivaara, THL.
  7. Millaisia mahdollisuuksia hoitoketjuajattelu ja segmentointi tarjoavat? Vieraana Sari Mäkinen, PSSHP.
  8. Miten vaikuttavuutta tutkitaan ja mitataan sosiaalipalveluissa? Vieraana Sari Rissanen, Itä-Suomen yliopisto.
  9. Miksi vaikuttavuuden arviointi on tärkeää palveluiden käyttäjän näkökulmasta? Vieraana Jyrki Pinomaa, Inclusion Europe.
  10. Mistä vaikuttavuuden mittaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle? Vieraana Vesa Komssi, NHG

"(Obligatoriskt)" näyttää pakolliset kentät

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.