Keski-Uudenmaan kokeiluissa opittua – järjestäjä ohjaa valinnanvapausmallia tiedolla

Keski-Uudenmaan kokeiluissa on rakennettu pala kerrallaan toteutuskelpoista valinnanvapausmallia. NHG on tukenut Keski-Uuttamaata valinnanvapauskokeilujen toteuttamisessa ja tästä näkökulmasta oppeina ovat erityisesti konkretisoituneet järjestäjän valinnanvapaustoimintojen rakentamisen vaatimat panostukset sekä tietoon perustuvan ohjauksen keskeinen merkitys.

Perustason sote-palvelujen järjestämisessä valinnanvapausmalli edellyttää järjestäjältä uudenlaista osaamista. Syynä tähän on se, että valinnanvapauspalveluissa järjestäjän ohjausmalli on perin erilainen nykytilanteeseen nähden: suorasta hallintorakenteisiin sekä budjetti- ja sopimusohjaukseen nojaavasta tuotannon ohjaamisesta siirrytään epäsuoraan monituottajamallin ohjaamiseen. Järjestäjä ei esimerkiksi päätä missä sote-keskukset sijaitsevat, vaan palvelujen kysyntä yhdistettynä järjestäjän korvausmalliin ohjaa sote-keskusten sijoittumista.

Keski-Uudenmaan kokeiluissa rakennetaan järjestäjän valinnanvapaustoimintoja

Keski-Uudenmaan kokeiluissa on rakennettu pala kerrallaan toteutuskelpoista valinnanvapausmallia, joka sisältää kokeiluvaiheessa sote-keskuspalvelut, henkilökohtaisen budjetin palvelut ja suunterveydenhuollon palvelut. Sote-keskuskokeilussa kokemuksia käytännön toteutuksesta on kertynyt jo vajaan vuoden ajalta, lähes 200 000 asukkaan toiminta-alueelta. Muissa kokeiluissa kokemusta on tähän mennessä saatu pääasiassa toimintamallin suunnittelusta ja käyttöönoton valmistelusta. NHG on tukenut Keski-Uuttamaata valinnanvapauskokeilujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Seuraavat opit kumpuavat tämän roolin näkökulmasta.

Yhteistä kaikille Keski-Uudenmaan kokeiluille on tarvittava panostus järjestäjän valinnanvapaustoimintojen rakentamiseen – tämä ilmiö tulee toistumaan maakunnallisissa valinnanvapauspiloteissa. Valinnanvapausmallin mahdollistaminen asiakkaille ja palveluntuottajille edellyttää, että järjestäjä luo raamit, pelisäännöt ja seurantamallin, joiden puitteissa palveluntuottajat tuottavat hoitoa ja hoivaa asiakkaille. Tässä on huomattavasti työnsarkaa, kuten Keski-Uudenmaan kokeiluissa on huomattu.

Järjestäjän valinnanvapaustoiminnoille tieto ja tiedolla johtaminen ovat kaiken a ja o

Keskeisin oppi kokeiluista on, että tieto ja tietoon perustuva ohjaus ovat järjestäjälle valinnanvapauspalveluissa kaiken a ja o. Järjestäjä tarvitsee tietoa käytännössä kaikkiin ydinohjaustehtäviinsä, kuten (i) asiakkaiden ja tuottajien informaatio-ohjaukseen, (ii) tuottajien korvaus- ja kannustinmallien määrittämiseen sekä tuloksellisuuden ja toiminnan asianmukaisuuden seurantaan, (iii) henkilökohtaisen budjetin muodostamiseen sekä (iv) palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointiin, tulevaisuudessa toivottavasti jopa aidosti asiakastasolla. Ilman tietoa näiden tehtävien toteuttaminen ei onnistu. Tieto onkin kriittinen osa järjestäjän valinnanvapauspalvelujen ohjausmallia ja tiedolla johtaminen vahvan järjestäjän olennainen taito.

Toinen tärkeä kokeiluista saatu tietoon liittyvä käytännön oppi on, että maakuntatasoiseen toimintaan siirryttäessä järjestäjä tarvitsee suuriin volyymeihin skaalautuvat tietotyökalut ja tiedonsiirtotavat. Pilotoitaessa aloitetaan pienestä ja keskeistä on toteutuskelpoisuus. Tarkoitus on oppia kokeilemalla. Pilotoinnin mahdollistavilla manuaalisilla ratkaisuilla transaktiokustannukset ovat kuitenkin kovia niin järjestäjälle kuin tuottajillekin. Oleellista kokeiluvaiheessa onkin ollut tunnistaa ne toiminnallisuudet, joiden on skaalauduttava, sekä oppia miten nämä pitäisi suunnitella ja rakentaa suurille asiakasvolyymeille.

Järjestäjän tiedolla johtamisen valmiudet oltava kunnossa kahden vuoden sisällä

Valinnanvapaus tulee koskettamaan Suomen reilusta viidestä miljoonasta kansalaisesta jokaista, vähintäänkin passiivisen sote-keskuslistaamisen kautta. Valinnanvapauden mahdollistaminen kansalaisille ja palveluntuottajille edellyttää panostamista järjestäjän valinnanvapaustoimintojen rakentamiseen. Näiden toimintojen ytimessä on tieto, jota järjestäjä tarvitsee ja hyödyntää valinnanvapausmallin ohjaamisessa. Fakta on, että sote-uudistuksen toteutuessa järjestäjätoiminnot aloittavat 1.1.2020, valinnanvapaus astuu voimaan tästä vuoden sisällä ja tarve järjestäjän tietoa hyödyntävälle ohjausmallille on ehkä suurempi kuin koskaan.

NHG:lla tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä on ollut dna:ssa läpi koko viisitoistavuotisen toimintahistorian. Tämä kokemus yhdistettynä perusteelliseen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ymmärrykseen antaa NHG:lle erinomaiset lähtökohdat olla tukemassa maakuntia tiedolla johtamista tukevien järjestäjän ohjausmallien rakentamisessa.

Lisätietoja:
Tuomas Nikoskinen, 050 5588 461
Olli Tolkki, 0400 339 195

 

Vaikuttavuuden mahdollisuudet sote-uudistuksessa

Vaikuttavuusperusteisuus on ollut jo pitkään sosiaali- ja terveydenhuollon juhlapuheiden listan kärjessä, mutta toistaiseksi vähäisin tuloksin. Me NHG:lla olemme vakuuttuneita, että sote-uudistuksen, terveydenhuollon kuluttajistumisen ja teknologian kehittymisen myötä on tullut aika ottaa vaikuttavuusperusteisuus laajamittaisesti johtamisen ja käytännön asiakastyön ohjenuoraksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiselitteinen tehtävä on tuottaa asiakkaalle maksimaalinen terveyshyöty käytettävissä olevilla resursseilla. Vaikuttavuutta tulisikin mitata jakamalla potilaalle relevantit vaikutukset niiden aikaansaamiseksi käytetyillä kustannuksilla. Vaikuttavuuden kautta voidaan järjestäjän, tuottajan, ammattilaisen ja asiakkaan tavoitteet saada saman suuntaisiksi, joka mahdollistaa innovoinnin todellista terveyshyötyä parantavien ratkaisujen kehittämiseksi luukulta luukulle pomputtelun ja osaoptimoinnin sijaan.

Vaikuttavuusperusteisuudesta on Suomessa puhuttu jo pitkään, mutta käytännössä tähän mennessä on nähty lähinnä yksittäisiä kokeiluja, joissa vaikuttavuus on käsitetty pääosin järjestelmä- tai kustannuslähtöisesti sekä kliinisten vaikutusten näkökulmasta. Tyypillisiä mittareita ovat esimerkiksi kotihoidon asiakkailla siirtymät kotoa ympärivuorokautiseen hoivaan ja lonkkamurtumapotilailla kotiutuneiden osuus ja elossa 90 päivän kuluttua olevien osuus. Vaikuttavuusperusteisuuden ytimessä olevia asiakkaalle relevantteja terveys- ja toimintakykyvaikutuksia on ollut työläs kerätä, joten niitä ei lähtökohtaisesti ole yksittäisiä pilotteja lukuun ottamatta kerätty.

Me NHG:lla olemme vakuuttuneita, että nyt on aika ottaa vaikuttavuus tosissaan

Monia aloja mullistanut kuluttajan roolin vahvistuminen näkyy myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Asiakas ei halua enää olla passiivinen kohde, vaan hän haluaa olla kuskin paikalla hoitokokonaisuudessa, joka on räätälöity vastaamaan hänen tarpeisiinsa hänen itsensä ja ammattilaisten yhteistyönä. Vaikuttavuudelle perustuvassa järjestelmässä asiakas on keskiössä luonnostaan, ilman keinotekoisia rakenteita.

Kansainvälisesti vaikuttavuusperusteisuuden hyödyntäminen yleistyy nopeasti. Esimerkiksi uusien sote-palveluiden vaikuttavuutta käsittelevien tutkimusjulkaisujen määrä on noussut vuoden 2005 noin sadasta julkaisusta lähes tuhanteen vuonna 2016. Lisäksi esimerkiksi kansainvälinen vaikuttavuusmittauksen konsortio ICHOM on luonut standardit jo yli 50 % globaalista sairauskuormasta (http://www.ichom.org/medical-conditions). Hollannissa vakuutusyhtiöt vaativat tuottajilta vaikuttavuuden mittausta korvausten maksamiseksi.

Lisäksi aiemmin hankalasti toteutettava asiakkaalle relevanttien vaikutusten ja kliinisten vaikutusten kerääminen on jo arkipäivää uuden sukupolven vaikuttavuusperusteisissa ohjelmistoissa. Näiden ohjelmistojen avulla voidaan kerätä yhteen vaikuttavuuden mittaukseen tarvittavat potilaan raportoimat vaikutukset, kliiniset vaikutukset ja potilaan hoitoon kohdentuvat kustannukset.

Lopulta merkittävin mahdollistaja vaikuttavuusperusteisuuden käyttöönotolle on sote-uudistus. Sote-uudistuksessa joudumme rakentamaan uudelleen järjestäjän ja tuottajien johtamismallit, organisoitumisen, mittaamisen, korvausmallit ja rajapintojen prosessit. Riskinä on, että maakuntien fokus menee pakollisten toimintojen siirtojen järjestämiseen, eikä huomioita jää toiminnan uudistamiseen. Tämä kultainen mahdollisuus tulisi kuitenkin hyödyntää luomalla järjestelmä, jonka johtotähtenä on asiakkaalle relevantin terveyshyödyn maksimointi kohtuullisin kustannuksin.

Mitä tulisi tehdä vaikuttavuusperusteisuuden toteuttamiseksi?

1) Ota vaikuttavuusperusteisuus maakunnan ja tuottajien pääohjenuoraksi ja aseta visio ja tavoitteet
2) Segmentoi asiakkaat ja järjestä palvelut asiakkaan terveysongelman tai tarvekokonaisuuden ympärille
3) Mittaa vaikuttavuutta: asiakkaalle relevantteja vaikutuksia (PROM), kliinisiä vaikutuksia sekä asiakastason kustannuksia
4) Rakenna johtamisjärjestelmä, joka perustuu vaikuttavuuden johtamiseen
5) Rakenna tuottajien ohjausmallit tukemaan vaikuttavaa toimintaa

Vaikuttavuusperusteista järjestelmää ei ole mahdollista saada kerralla valmiiksi, mutta visio sen eri osa-alueista ja tavoitteista tulee olla kirkkaana alusta lähtien. Itse järjestelmän voi kuitenkin rakentaa asteittain. Esimerkiksi tuottajille maksettavissa kannustimissa voi vaikuttavuuden osuutta nostaa portaittain riskien hallitsemiseksi. Vastaavasti mittaamisessa ei heti tarvita täydellistä tietoa, vaan aluksi tavoitteiden seurantaa voidaan tehdä karkeammillakin ja jo nykyisin saatavissa olevilla mittareilla.

NHG on eturintamassa rakentamassa vaikuttavuusperusteista sotea Suomessa ja kansainvälisesti. Olemme osa kansainvälistä vaikuttavuusmittauksen kehittäjäjoukkoa, olemme kehittämässä kansallisen tason vaikuttavuusmittareita ja tuemme maakunta- ja yritystasolla vaikuttavuusperusteisuuden käyttöönotossa. Lisäksi olemme luoneet koulutuspaketin, jolla tuemme vaikuttavuusperusteisuuden vision muodostamista organisaatiossanne.

Rakennetaan yhdessä Suomeen vaikuttavuusperusteinen sosiaali- ja terveydenhuolto!

Lisätietoja:
Vesa Komssi, 050 3317 978
Laura Pitkänen, 045 6337 703
Paulus Torkki, 050 3385 500

 

Ihmislähtöinen suunnittelu vahvistaa asemaansa tulevaisuuden sote-sektorilla

Sote-sektorin tulevaisuutta luodaan tänään. Suurten rakenteellisten muutosten rinnalla on tapahtumassa vielä suurempi murros, jossa asiakas / potilas on nousemassa passiivisesta objektista aktiiviseksi toimijaksi. Tuomme tähän murrokseen uusia työkaluja NHG:n ja palvelumuotoilutoimisto Kaufmannin yhdistymisen myötä.

Isojen rakenneuudistusten kynnyksellä niin yksityiset kuin julkiset, isot ja pienet, vanhat ja uudet toimijat joutuvat kirkastamaan omaa rooliaan ja tarjoamaansa palveluntuottajien- ja tarjoajien moninaisessa verkostossa. Kaikki toimijat tuovat oman arvokkaan ja erityisen osansa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. On kuitenkin muistettava, että loppukäyttäjän näkökulmasta koko palveluketjun toimivuus ratkaisee. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena onkin tehdä sosiaali- ja terveydenhuollosta inhimillisempää, kokonaisvaltaisempaa ja ennen kaikkea vaikuttavampaa.

Design thinking eli ihmislähtöinen suunnittelu perustuu ihmisten tarpeiden, teknologian mahdollisuuksien ja liiketoiminnan edellytyksien huomioon ottamiseen. Ihmislähtöisessä suunnittelussa hyödynnetään palvelumuotoilijan työkalupakkia, jonka avulla ymmärretään ja käsitellään vallitsevaa nykytilaa, ihmisten toiveita ja tarpeita sekä konseptoidaan mahdollisia tulevaisuuden palvelu- ja toimintamalleja.

Asiakaskokemuksen kehittäminen yhä useamman toimijan agendalla

Terveydenhuollossa potilas on vuosien saatossa nähty passiivisessa roolissa. Uusien työkalujen ja kehittyvien teknologioiden avulla potilaat pystyvät osallistumaan omaan hoitoonsa ja sitä koskevaan päätöksentekoon aivan uudella tavalla. Potilaan roolin muuttuessa on myös huolehdittava, että uudet palvelut ja toimintamallit juurtuvat terveydenhuollon organisaatioiden jokaiselle tasolle. Parhaimmillaan uudet palvelut parantavat potilaan ja lääkärin vuorovaikutusta sekä vaikuttavat positiivisesti hoitotuloksiin

Uusien palveluiden ja toimintamallien suunnitteluun on osallistettava niin ammattilaiset kuin asiakkaat. Palvelumuotoilijoita tarvitaan, kun halutaan tarkastella hoito- ja palveluketjuja kokonaisuudessaan. He haluavat ymmärtää ja määrittää ongelmien juurisyyt sekä ottaa ihmisten ideat mukaan kehitystyöhän.

Esimerkiksi päivystystoiminnassa on kovat paineet kehittää toimintaa, kun nykyisillä resursseilla pitäisi pystyä hoitamaan yhä suurempaa määrää asiakkaita.

Päivystykseen liittyviä haasteita onkin lähdetty ratkaisemaan ihmislähtöisesti palvelumuotoilijan johdolla. Ensiksi selvitetään päivystyksen nykytilan ja siihen liittyvät haasteet havainnoimalla sekä haastattelemalla hoitajia, lääkäreitä ja asiakkaita. Löydösten perusteella konseptoidaan uusia toimintamalleja, suunnitellaan tilaratkaisuja ja kehitetään palvelumalleja vastaamaan eri potilasryhmien tarpeisiin.

Monitoimijamallin värittämässä sotessa palvelumuotoilija tarvitsee työparikseen tutkijaa/ data-analyytikkoa. Datan avulla nähdään yleisiä trendejä, pullonkauloja sekä benchmark-tietoa, joka auttaa ymmärtämään kokonaiskuvaa sekä syventymään koko systeemin kannalta kriittisiin asiakaskohtaamisiin. Selvittämällä yhdessä datan ja designin avulla koko ketjuun liittyvät toimintamallit ja asiakaskokemukset päästään suunnittelemaan palveluita, jotka parantavat niin työntekijöiden viihtyvyyttä, lisäävät asiakasarvoa ja ennen kaikkea parantavat hyvinvointia ja terveyttä.

Lyhyesti: Mitä palvelumuotoilu on terveydenhuollossa?

  • Palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämistä ihmislähtöisesti asiakkaan näkökulmasta.
  • Perustuu yhteissuunnitteluun, jossa terveydenhuollon asiantuntijat kehittävät palveluita moniammatillisesti ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa.
  • Käytetään uusien ja olemassa olevien palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa.
  • Palvelumuotoilua hyödyntämällä päästään lopputuloksiin, jotka luovat arvoa sekä palveluiden käyttäjille että niiden tuottajille.

Lisätietoa:
Petra Jäntti, 040 768 4759

Uutinen: Nordic Healthcare Group osti enemmistön Kaufmann Agencystä

 

Kustannusvaikuttavampaa työterveyshuoltoa ennakoivan analytiikan avulla

NHG:n kehittämät ennakoivan analytiikan työkalut tukevat työterveyshuollon kehittämisessä reaktiivisesta entistä proaktiivisemmaksi.

Kasvava tarve ennaltaehkäisevälle työterveyshuollolle

Työkyvyn heikkenemisestä aiheutuu yhteiskunnalle, työnantajille ja työntekijöille valtavia kustannuksia. Puutteelliseen työhyvinvointiin liittyvien vuosittaisten kustannusten on arvioitu olevan yli 40 miljardia euroa, josta valtaosa koostuu sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä*. Työterveyshuollolla onkin kasvava paine viedä painopistettään entistä enemmän ehkäisevän työterveyshuollon suuntaan, jotta työkyvyn heikkenemiseen pystytään reagoimaan entistä aikaisemmassa vaiheessa.

Uusi riskityökalu hyödyntää tekoälyä

NHG on kehittänyt yhdessä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa tekoälyyn perustuvan riskityökalun, joka arvioi työntekijän riskin joutua pitkäkestoiselle sairauspoissaolojaksolle. Työkalu hyödyntää potilastietojärjestelmästä poimittavaa tietoaineistoa ja koneoppimisen menetelmiä, jotka tunnistavat satojen muuttujien joukosta ne, jotka parhaiten ennustavat työkyvyn merkittävää laskua seuraavan vuoden aikana. Yksinään mikään muuttuja ei pysty tarkasti tunnistamaan riskiasiakkaita, vaan vasta kaikkien muuttujien yhdistelmän perusteella tekoäly kykenee luotettavaan riskin tunnistamiseen.

Tarkkuutta ja tehoa työterveyshuoltoon riskiennusteiden avulla

Riskityökalu mahdollistaa korkeariskisten työntekijöiden varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisevien palveluiden kohdentamisen niitä eniten tarvitseville. Työntekijän tietoihin ja palvelunkäytön historiaan perustuva algoritmi auttaa tunnistamaan ne henkilöt, joille tarkempi hoitosuunnitelma ja työkykyä tukevat palvelut olisivat erityisen hyödyllisiä. Riskiarvioiden pohjalta työterveyshuolto pystyy suuntaamaan palveluitaan entistä tarkemmin ja parantamaan toimintansa kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteena on tukea työntekijöiden toiminta- ja työkykyä, vähentää sairauspoissaoloja, estää työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisia ja sitä kautta pidentää työuria.

Tukea päivittäiseen päätöksentekoon

Riskityökalu on integroitu jo osaksi Acute-potilastietojärjestelmää, joka on käytössä kymmenissä julkisissa ja yksityisissä työterveyshuolto-organisaatioissa. Integroinnin kautta työkalu on helposti työterveyshuollon asiantuntijan käytettävissä hänen päivittäisessä työssään, eikä se edellytä käyttäjältä manuaalista työtä tietojen syötön muodossa. Työkalu antaa asiantuntijalle tukea päätöksentekoon esimerkiksi sopivan hoitopolun valinnassa. Työterveyshuolto voikin kehittää riskiluokituksen ympärille vakioituja toimintatapoja esimerkiksi hoitosuunnitelman laatimisen suhteen.

Työterveyshuollon riskityökalun lisäksi NHG on kehittänyt myös useita muita ennakoivan analytiikan algoritmeja palvelemaan parempaa päätöksentekoa muun muassa kotihoidossa ja päivystystoiminnassa. Kotihoitoon kehitetty riskityökalu esimerkiksi auttaa tunnistamaan ne asiakkaat, joilla on suurin riski joutua ympärivuorokautiseen hoitoon seuraavan vuoden aikana ja auttaa siten kohdentamaan asiakkaan toimintakykyä tukevia toimia entistä paremmin. Päivystystoimintaan kehitetty algoritmi taas ennustaa potilaan jatkohoitopaikkaa ja auttaa siten kuormituksen tasaamiseen tähtäävissä toimissa.

*Työ ja terveys Suomessa 2012, TTL

Lisätietoja:
Yrjänä Hynninen, 050 4075 320

*Työ ja terveys Suomessa 2012, TTL

 

Päätöksenteko ohjaamaan tiedolla johtamista

Tiedolla johtamisen ajattelulogiikan tulisi alkaa päätöksistä, jotka ohjaavat tiedon jalostamista ja keräämistä. Valtion, järjestäjän, tuottajien, ammattilaisten ja asiakkaiden tekemät päätökset eroavat toisistaan luonteeltaan ja taustatiedoiltaan. Kun joka tasolla ymmärretään tehtävät päätökset, niiden tueksi tarvittava tieto ja siihen liittyvät tarpeet, on paljon helpompi ymmärtää miten, millä työkaluilla ja kenen toimesta tarvittava tieto kannattaa kasata.

Tiedolla johtamisessa tarvitaan ajattelutavan muutos

Keskustelua tiedolla johtamisesta hallitsevat tietojärjestelmät, niiden kyvykkyydet ja kustannukset. Tämän lisäksi pyrkimys mahdollisimman kattavaan, luokiteltuun ja yhdenmukaiseen tietomassaan johtaa massiivisiin tietojärjestelmähankkeisiin tiedon keräämiseksi ja varastoimiseksi. Nämä hankkeet kaatuvat helposti omaan mahdottomuuteensa ennen kuin tietoa saadaan lainkaan varsinaisen johtamisen tueksi.

Ajattelun logiikka kannattaakin kääntää tiedon mahdollisimman kattavasta keräämisestä kerätyn tiedon perusteella tehtävien päätösten ymmärtämiseen. Logiikan tulisi kulkea seuraavasti: Mitä päätöksiä organisaatioiden pitäisi pystyä tekemään? Millaista tietoa näiden päätösten tueksi tarvitaan? Miten ajantasaista, laadukasta ja jalostettua tiedon tarvitsee olla? Mistä lähtötiedot saadaan ja kuinka ne kerätään?

Jos ajattelujärjestys käännetään tiedon keräämisestä päätösten tekemiseen, pystytään tiedolla johtamiseen liittyvät investoinnit keskittämään niihin alueisiin, joissa paremmalla tiedolla on eniten merkitystä päätösten tekemiseen. Samalla vältetään tiedon kerääminen tiedon itsensä takia, jolloin kerätty ja raportoitu tieto kytkeytyy suoremmin päätöksentekoon.

Erilaiset päätökset edellyttävät erilaista tietoa

Jotta tehtäviä päätöksiä ymmärretään paremmin, on niitä tarkasteltava päätöksiä tekevien organisaatiotasojen kannalta Eri organisaatiot tekevät hyvin erilaisia päätöksiä eri näkökulmista ja tarvitsevat niiden tueksi eri tavalla tuotettua tietoa. Esimerkiksi:

  • Valtion organisaatiot asettavat toiminnan raameja sekä ohjaavat rahoituksellaan järjestäjiä. Ne tarvitsevat tietoa tämän ohjauksen arviointiin ja säätämiseen.
  • Järjestäjän olennaisimmat päätökset liittyvät tuottajien ohjaamiseen mm. kannustinmallien ja tuottajille asetettujen ehtojen kautta ja tarvitsevat tietoa malleihin liittyvästä toteumasta ja niiden ohjausvaikutuksesta.
  • Tuottajien päätökset liittyvät palveluiden tuotannon organisointiin, ammattilaisten tekemän työn organisointiin ja ammattilaisten johtamiseen.
  • Ammattilaiset tekevät asetettujen raamien puitteissa asiakkaiden terveydentilaan ja hyvinvointiin vaikuttavia hoito- ja palvelupäätöksiä ja tarvitsevat vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoa päätöstensä tueksi.
  • Asiakkaat kantavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, tekevät hyvinvointiinsa liittyviä päätöksiä ja tarvitsevat niiden tekemiseksi tietoa omasta terveydentilastaan ja niistä keinoista, jolla vaikuttaa omaan terveydentilaansa sekä palveluiden palveluntuottajista ja heidän palveluistaan.

Päätökset määrittävät tarvittavan tiedon ja työkalut

Tarvittavan tiedon osalta on olennaista ymmärtää varsinaisen sisällön lisäksi siihen liittyvät aikaperspektiivi, laadulliset vaatimukset sekä jalostustarpeet. Aikaperspektiivi eroaa päätettävän asian lisäksi organisaatiotasoittain: ammattilainen tarvitsee hoitopäätöksiä tukevan tiedon tyypillisesti välittömästi, joskin tieto voi olla tuotettu jo aiemmin. Operatiivisen toiminnan johtamiseen tietoa tarvitaan tunti-, päivä- tai viikkotasolla, raamien asettamiseen valtio taas tarvitsee tietoa pidemmältä ajanjaksolta, mutta tiedon tuottamisessa voi olla pitkäkin viive.

Tiedon aikaperspektiivi voi olla myös tulevaisuuteen suuntaava – ennustetieto voi auttaa etenkin ammattilaisia hoitopäätöksissä sekä tuottajia ja järjestäjiä väestötason terveyden- ja hyvinvoinnin johtamisessa. Tiedot tarvitsevat jalostamista päätöksenteon tueksi, vähintäänkin yhdistämistä eri lähteistä. On olennaista ymmärtää tiedon laadulle ja yhdenmukaisuudelle asetetut vaatimukset – tuleeko tiedon olla ehdottomasti eksaktia ja validoitua, vai riittääkö todellisuudessa vain suuntaa antava indikaatio.

Päätöksien ja niihin liittyvien tietotarpeiden ymmärtäminen vähentää tarvittavan tiedon määrää, helpottaa ja tuo struktuuria myös tiedon keräämiseen, yhdistämiseen, jalostamiseen ja näyttämiseen liittyvien työkalujen ja vastuiden määrittelemiseen. Lopputuloksena on hyvin todennäköisesti nykyistä kevyempi ja suunnatumpi tiedolla johtamisen hanke.

Tekeminen alkaa päätöksistä

Tiedolla johtamisen kehittäminen kannattaa aloittaa organisaatiossa tehtävien päätösten järjestelmällisellä eri näkökulmista tapahtuvalla tarkastelulla. Kun organisaation kannalta vaikuttavimmat päätökset sekä niiden tekemisen aika, paikka ja tapa ovat selvillä ja kuvattuna, voidaan tunnistaa näiden päätösten tueksi tarvittava tieto. Tähän tietoon liittyen pitää ymmärtää vaatimukset aikaperspektiiville, jalostamiselle ja laadulle.

Tätä päätösten, tiedon ja vaatimusten verkkoa on hyvä verrata olemassa oleviin kyvykkyyksiin, käynnissä oleviin ja suunniteltuihin tiedolla johtamisen hankkeisiin ja varmistaa, että organisaation johtamisen kannalta olennaisimmat tietotarpeet on riittävässä määrin katettu tai ne tulevat katettua ensi tilassa. Tähän työhön kannattaa valita kumppani, joka ymmärtää soteorganisaatioiden johtamista pelkän tiedon kasaamisen ja käsittelyn ja siihen käytettävien työkalujen lisäksi.

Lisätietoja:
Tommi Kemppainen, 040 7783 689