Suun terveydenhuollon benchmarking

Suun terveydenhuollon Benchmarkingia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien jatkuvana palveluna. Mukana on erikokoisia kuntia, joiden organisatoriset hallinto- ja johtamisrakenteet saattavat poiketa toisistaan, mutta useimmat toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat tekijät ovat yhteisiä. Suun terveydenhuollon benchmarkingissa analysoidaan palveluiden tuottavuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Kuntien taloudelliset haasteet luovat paineita myös suun terveydenhuollon toiminnan mitoituksille. Väestön palvelutarpeet voidaan kuitenkin turvata haastavissakin olosuhteissa, kun kehittämistoiminta on pitkäjänteistä ja ymmärretään millaisiin ydintoimintoihin panostamalla saavutetaan paras vaikuttavuus.

Benchmarkingissa haetaan ratkaisuja osallistujien tehokkuuden parantamiseen sekä teknisen tehokkuuden että allokatiivisen tehokkuuden näkökulmista. Episodipohjainen vertailu paljastaa, miten resursoinnilla ja toimintamalleilla voidaan vaikuttaa hoidon kustannuksiin, vaikuttavuuteen ja laatuun. Episodipohjaista vertailua tehdään perushoidossa, päivystyksessä, oikomisessa ja juurihoidossa. Näin saadaan vastaus esimerkiksi siihen, mitkä tekijät selittävät tuottavuuseroja hammashoitoloiden välillä tai selittävätkö hoitoyksiköiden toimintamallit väestön suun terveydessä havaittuja alueellisia terveyseroja.

Perinteinen vuositilastojen vertailu johtaa helposti harhaan suun terveydenhuollossa, jossa hoitojakso muodostuu useista käynneistä ja kestää kuukausia. Episodipohjaisessa vertailussa hyödynnetään lähes kymmenen vuoden organisaatiokohtaista pitkittäisaineistoa. Kustannusten laskentaa varten on kehitetty kustannusmalli, joka pohjautuu ammattiryhmäkohtaisten käyntien varattuihin aikoihin. Tämä kustannusmalli seuraa melko tarkasti hammashoidon todellisia kustannuksia. Tarkan kustannustiedon ja episoditarkastelun yhdistäminen antaa mahdollisuuden vertailla keskenään erilaisten toimintamallien kustannusvaikuttavuutta.

perusterveys

Terveyskeskussairaaloiden benchmarking

Terveyskeskussairaaloiden vertaisarviointi käynnistettiin vuonna 2011 ja mukana vertaisarvioinnissa on useita kuntia ja kuntayhtymiä.

Terveyskeskussairaalatoimintaa tarkasteltaessa on otettava huomioon alueen palvelurakenne erityisesti ikäihmisten palveluiden osalta. Vertaisarvioinnissa on tarkasteltu omana kokonaisuutenaan ikäihmisten palvelurakenteita ja niissä toteutettuja tai tapahtuneita muutoksia. Vertailutietoja on hyödynnetty palvelurakenneuudistusten toteuttamisessa. Lisäksi osallistujien kesken on jaettu hyviä käytäntöjä uudistusten toteuttamiseen.

Tarkasteltaessa itse terveyskeskussairaalatoimintaa, on toiminta perusteltua jakaa lyhytaikaishoidon, kuntoutuksen ja pitkäaikaishoidon tarkastelukokonaisuuksiin. Vertailutietoja ovat muun muassa palveluiden käyttö ikäryhmittäin, potilasvirrat, hoitojaksojen kesto, resursointi, hoitajatuottavuus ja käyttöaste. Tuloksia on hyödynnetty palveluiden kohdistamisessa, tuottavuudessa, hoitokäytännöissä ja palvelurakenteissa olevien erojen havaitsemiseen sekä haasteiden ja ongelmien syiden identifioimiseen.

Terveuskeskusforum

Terveyskeskusten vertaisarviointi käynnistettiin 2009 ja vertailu on laajentunut useisiin Suomen terveyskeskuksiin. Terveyskeskusten kohtaamia haasteita ovat muun muassa  toiminnan hajanaisuus, johtamisessa vaadittavien mittareiden käyttö ja vertailutiedon puute toiminnallisista luvuista, parhaista käytännöistä ja prosesseista.

Vertailussa kerätään säännöllisesti tietoa potilaista käynneistä, aikaleimoista, diagnooseista ja käytetyistä resursseista. Sopivia mittareita vertailutiedon läpikäymiselle kehitetään jatkuvasti, huomioiden asiakkaiden toiveet.  Esimerkiksi käyntien peittävyys (käyntien määrä suhteessa väestöön) ja resurssien kuormittuneisuus kertovat terveyskeskustoiminnasta. Tuottavuuden kehittämisen tuloksia on hyödynnetty muun muassa saatavuuden ja resurssien käytön tehostamiseen.

Vertailutietojen avulla voidaan selvittää, miten erilaiset tavat järjestää vastaanottotoiminta vaikuttavat toiminnan sujuvuuteen. Tuloksia hyödynnetään muun muassa resursoinnin ja toimintamallien kehittämisessä.  Tulokset kuten potilasryhmien segmentointi, resurssien tuottavuus ja käyntijakaumien tyypit tulkitaan yhteisessä raportointitilaisuudessa, jossa käydään läpi kokonaisvaltainen analyysi terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan suorituskyvystä. Jotta vertailutietojen lisäksi saataisiin jaettua myös kokemuksia ja mielipiteitä eri toimintamalleista ja käytännöistä, on osallistujien yhteisellä keskustelulla merkittävä rooli raportointitilaisuuksissa.

perusterveys2

Kunnallisen työterveyshuollon benchmarking

Työterveyshuollon benchmarkingia on tehty jatkuvana vuodesta 2012 alkaen ja tällä hetkellä mukana on kuusi kunnallista työterveysyksikköä, joilla on yhteensä n. 100 000 työterveyshuollon henkilöasiakasta kattaen n. neljänneksen kaikista kunnallisen työterveyshuollon piirissä olevista asiakkaista. Benchmarkingissa keskitytään työterveyshuollon järjestämiseen kokonaisvaltaisesti: resursseihin, johtamiseen, toimintatapoihin ja tulokseen – asiakkaan, vaikuttavuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan ollessa keskiössä.

Työterveyshuollon benchmarkingin keskeinen tavoite on parhaiden käytäntöjen etsiminen, jakaminen ja käyttöönotto, joka tarkoittaa esimerkiksi toimivien varhaisen puuttumisen mallien tunnistamista ja vastaanottotoiminnan organisoimista. Toinen keskeinen tavoite on tunnistaa oman toiminnan taso, esimerkiksi oman toiminnan kustannusvaikuttavuus verrattuna muihin toimijoihin. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa keskeisiä kehittämiskohteita, kuten lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa, sekä eniten toimintaa kuormittavia asiakasryhmiä.

Säännöllisesti seurattavien mittareita ohelle kokonaisuuksia suunnitellaan yhdessä osallistujien toiveiden perusteella: esimerkiksi vuonna 2014 asiakkaiden toiveesta toteutettiin mm. toimialakohtainen analyysi palvelujen käytöstä, tulostavoitteiden vertailu, kannattavuusanalyysi sekä suurkuluttaja-analyysi. Analyyseja ja vertailutietoja on hyödynnetty laajasti mm. kustannusten karsimisessa, vastaanottotoiminnan ja resursoinnin järkeistämisessä, henkilökunnan koulutuksissa, raportoinnin kehittämisessä sekä kunta-asiakkaan toimialojen palvelujen suunnittelussa ja räätälöinnissä.